Venäjän kaasun mahdollinen loppuminen huolestuttaa Kotkamillsillä

Mahdollisella Venäjän kaasutoimitusten loppumisella on Kotkan seudulla eniten merkitystä teollisuuslaitoksille.
ava, sanoo MM Kotkamillsin toimitusjohtaja Päivi Suutari. Kaasuriippuvaisin tuotantolaitos lienee MM Kotkamills. MM Kotkamillsin tarvitsemasta maakaasusta vajaa puolet tulee Venäjältä.
– Tilanne on erittäin huolestuttava, sanoo MM Kotkamillsin toimitusjohtaja Päivi Suutari.

Venäjän kaasun mahdollinen loppuminen huolestuttaa Kotkamillsillä

Mahdollisella Venäjän kaasutoimitusten loppumisella on Kotkan seudulla eniten merkitystä teollisuuslaitoksille.
ava, sanoo MM Kotkamillsin toimitusjohtaja Päivi Suutari. Kaasuriippuvaisin tuotantolaitos lienee MM Kotkamills. MM Kotkamillsin tarvitsemasta maakaasusta vajaa puolet tulee Venäjältä.
– Tilanne on erittäin huolestuttava, sanoo MM Kotkamillsin toimitusjohtaja Päivi Suutari.

Eeva-Liisa Manner esillä Nelosteatterissa

Teatteriryhmä Kimaran ja Nelosteatterin talotoimikunnan kirjallisessa iltapäivässä sunnuntaina 10.4. kello 15 tutustutaan monipuoliseen kirjailijaan Eeva-Liisa Manneriin. Manner (1921 – 1995) on ollut valtakunnallisesti vahvasti esillä, tulihan viime vuoden joulukuussa kuluneeksi 100 vuotta Mannerin syntymästä.

Suuri Tuntematon julkaisi kolmannen albuminsa

Suuri Tuntematon -yhtye julkaisi kolmannen pitkäsoittolevynsä Avaruuden kappaleita maaliskuun lopulla. Tuttuun tapaan levynjulkkarikeikka veti Sam´s Pubin tuvan täyteen.
Suuri Tuntematon on ollut koossa pian 20 vuotta. Neljästä jäsenestä kolme (Ilari van der Steen, kitara, Lauri Eerola, basso ja Juho Eerola,laulu) ovat alkuperäisjäseniä. Rumpali Juha Beck on hänkin ollut mukana jo yli kymmenen vuotta.
Kotikentällään Karhulassa Suuri Tuntematon kokee olevansa vahvoilla, mutta muualla se on pysynyt nimensä mukaisena: valtakunnallista läpimurtoa ei ole tullut, jollei sellaiseksi lasketa ulkomusiikillista julkisuutta Ylen TV-uutisia myöten vuonna 2016.

Kolahtaako?-special: apua Klondike-elokuvalla Ukrainalle

Kolahtaako?-elokuvaviikko esittää Klondike-elokuvan Kinopalatsissa (Keskuskatu 23, Kotka) lauantaina 9.4. kello 14. Kolahtaako?-special on varainkeruutapahtuma Ukrainalle. Kaikki lipputulot menevät lyhentämättömänä Suomen Punaisen Ristin Ukrainan hätäapukeräykseen.

Suuri Tuntematon julkaisi kolmannen albuminsa

Suuri Tuntematon -yhtye julkaisi kolmannen pitkäsoittolevynsä Avaruuden kappaleita maaliskuun lopulla. Tuttuun tapaan levynjulkkarikeikka veti Sam´s Pubin tuvan täyteen.
Suuri Tuntematon on ollut koossa pian 20 vuotta. Neljästä jäsenestä kolme (Ilari van der Steen, kitara, Lauri Eerola, basso ja Juho Eerola,laulu) ovat alkuperäisjäseniä. Rumpali Juha Beck on hänkin ollut mukana jo yli kymmenen vuotta.
Kotikentällään Karhulassa Suuri Tuntematon kokee olevansa vahvoilla, mutta muualla se on pysynyt nimensä mukaisena: valtakunnallista läpimurtoa ei ole tullut, jollei sellaiseksi lasketa ulkomusiikillista julkisuutta Ylen TV-uutisia myöten vuonna 2016.

Kolahtaako?-special: apua Klondike-elokuvalla Ukrainalle

Kolahtaako?-elokuvaviikko esittää Klondike-elokuvan Kinopalatsissa (Keskuskatu 23, Kotka) lauantaina 9.4. kello 14. Kolahtaako?-special on varainkeruutapahtuma Ukrainalle. Kaikki lipputulot menevät lyhentämättömänä Suomen Punaisen Ristin Ukrainan hätäapukeräykseen.

Kotkan Energia aikoo olla hiilineutraali 2030

Kotkan Energia Oy on julkaissut tiekarttansa (suunnitelman), joka ulottuu vuoteen 2030, jolloin yhtiön tuottama energia on hiilineutraalia. Siihen päästään muun muassa hukkalämmön ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisellä. Turpeen polton Kotkan Energia pyrkii lopettamaan 2024 tehtävän Hovinsaaren voimalaitoksen uudistamisen myötä.
Kotkan Energian investointiarvio vuoteen 2030 saakka on noin 24 miljoonaa euroa.

Lukijalta: Kotkan muistomerkkitilanne on absurdi

”Kotkan muistomerkkitilanne onkin absurdi ja kai ainutlaatuinen. Se on häpeällinen. Se jatkaa ja viestii punakapinan perinnettä, ei sinivalkoisen Suomen perinnettä”, kirjoittaa Pertti Huhtanen..

Lukijalta: Mitä Backstaff-raportissa salaillaan?

Kotkan kaupunginvaltuusto pyysi viime keväänä kaupunginhallitusta käynnistämään sisäisen tarkastuksen tapahtumakeskuksen rakentamisen prosessista ja rahoituksesta.
Vihreitten valtuustoryhmän kirjoituksessa ihmetellään, miksi valtuusto ei ole saanut koko pyytämäänsä raporttia nähtäväkseen, ainoastaan tiivistelmän.

Lukijalta: Lenin, patsas, historia ja perinteet

”Keskustelussa Kotkan Lenin-patsaasta sekoitetaan asioita pahemman kerran.
Joukkoterroristi Leninin itsenäisyystunnustuksella oli luonnollisesti suuri helpottava vaikutus Suomen hallitukseen. Muu olisi merkinnyt sotaa. Leninin motiivi oli kuitenkin siinä, että bolshevistiseen yhteisöön piti liittyä vapaaehtoisesti. Suomen oli siis itsenäistyttävä liittymistä varten. Tunnustamisella ei juurikaan ollut vaikutusta muitten maitten tunnustuksille, joita sitten tippui vuosian mittaan”, kirjoittaa Pertti Huhtanen.

Lukijalta: Mitä Backstaff-raportissa salaillaan?

Kotkan kaupunginvaltuusto pyysi viime keväänä kaupunginhallitusta käynnistämään sisäisen tarkastuksen tapahtumakeskuksen rakentamisen prosessista ja rahoituksesta.
Vihreitten valtuustoryhmän kirjoituksessa ihmetellään, miksi valtuusto ei ole saanut koko pyytämäänsä raporttia nähtäväkseen, ainoastaan tiivistelmän.

Lukijalta: Lenin, patsas, historia ja perinteet

”Keskustelussa Kotkan Lenin-patsaasta sekoitetaan asioita pahemman kerran.
Joukkoterroristi Leninin itsenäisyystunnustuksella oli luonnollisesti suuri helpottava vaikutus Suomen hallitukseen. Muu olisi merkinnyt sotaa. Leninin motiivi oli kuitenkin siinä, että bolshevistiseen yhteisöön piti liittyä vapaaehtoisesti. Suomen oli siis itsenäistyttävä liittymistä varten. Tunnustamisella ei juurikaan ollut vaikutusta muitten maitten tunnustuksille, joita sitten tippui vuosian mittaan”, kirjoittaa Pertti Huhtanen.

Paluumuuttaja: Lakimies ryhtyi vihdoin lakimieheksi

Hannu Huostila sanoo aina olleensa optimisti. Samanlaista asennetta hän toivoisi näkevänsä nykyistä enemmän myös uusvanhassa kotikaupungissaan Kotkassa.
– Ettei aina ensimmäisenä torpattaisi uusia ideoita.
– Voi olla, että vuosien kuluttua tapahtumakeskus osoittautuu virheinvestoinniksi, mutta nyt kun investointipäätös on tehty, sitä pitäisi tukea, sanoo Hannu Huostila.

Koskenlaskua ja maastopyöräilyä – uutta liikkumista virralla

Nykyisin Kymijoki ei ole enää samanlainen liikkumisväylä kuin ennen. Liikkumiseen se on silti virkistävä ja elämyksellinen paikka.
Kymijoen itäistä haaraa pääsee nousemaan risteilyllä Sapokasta Karhulan jokipuistoon. Alaspäin jokea lasketaan koskiseikkailuilla. Joen eri haarojen varsien poluilla ja virallisemmilla reiteillä kävellään, pyöräillään ja maastopyöräillään. Joki on näille kulkijoille muutakin kuin virtaavaa vettä – joki on liikkumisen monipuolinen kokemus.

Koskenlaskua ja maastopyöräilyä – uutta liikkumista virralla

Nykyisin Kymijoki ei ole enää samanlainen liikkumisväylä kuin ennen. Liikkumiseen se on silti virkistävä ja elämyksellinen paikka.
Kymijoen itäistä haaraa pääsee nousemaan risteilyllä Sapokasta Karhulan jokipuistoon. Alaspäin jokea lasketaan koskiseikkailuilla. Joen eri haarojen varsien poluilla ja virallisemmilla reiteillä kävellään, pyöräillään ja maastopyöräillään. Joki on näille kulkijoille muutakin kuin virtaavaa vettä – joki on liikkumisen monipuolinen kokemus.