Akkumateriaalitehtaiden investointipäätös tulossa vielä tänä vuonna

Akkumateriaalitehtaiden sijoittumiselle Kotkaan ja Haminaan ei ole tällä hetkellä mitään estettä. Mahdolliset investoinnit nähdään Suomen Malminjalostus Oy:ssä ja erittäin positiivisesti.

– Mutta vanha sanonta pätee tässäkin: mikään ei ole varmaa ennen kuin kaikki on varmaa. Eli mitä tahansa voi tapahtua.

– Juuri nyt ei ole näköpiirissä mitään estettä hankkeille. Mikään ei nyt huolestuta, totesi Suomen Malminjalostus Oy:n akkutoimialan johtaja Vesa Koivisto Kotkassa keskiviikkona.
Cursor Oy:n järjestämässä infotilaisuudessa avattiin akkumateriaalitehdashankkeita muun muassa paikallisille yrittäjille ja tiedotusvälineille.
Suomen Malmisjalostus Oy:n tavoitteena on tehdä investointipäätös vielä tänä vuonna.
Kyseessä olisivat litiumioniakkujen prekursorimateriaalia tuottava pCAM-tehdas Haminassa ja katodiaktiivimateriaalia valmistava CAM-tehdas Kotkassa.

Alueen yritykset etulyöntiasemassa

Tilaisuudessa Suomen Malmijalostus Oy:n edustajat kertoivat alueen yrityksille hankkeesta sillä ajatuksella, että seudullisesti voitaisiin mahdollisimman paljon osallistua niin rakennus- kuin operointivaiheisiin.
Vesa Koiviston mukaan paikallisilla toimijoilla on etulyöntiasema hankkeen kaikissa rakennusvaiheissa. Myös laitosten käynnistyttyä niihin tarvitaan paljon työvoimaa.
Projektipäällikkö Timo Strengellin mukaan alueella oleva prosessiteollisuuden osaaminen luo erittäin hyvän pohjan paikallisen työvoiman käytölle. Hän korosti myös sitä, että alueen oppilaitokset ovat tottuneet kouluttamaan työvoimaa prosessiteollisuuden tarpeisiin.

– Oppilaitokset voivat olla tukemassa myös muuntokoulutuksessa, Strengell sanoi.
Mitään varsinaisia akkuinsinöörejä töihin ei siis tarvita.

Suoria työpaikkoja noin 400

Arvioiden mukaan laitokset tulevat työllistämään suoraan yhteensä noin 400 henkilöä. Epäsuorien työllistämisvaikutusten uskotaan olevan vielä suurempi. Lisäksi vuodesta kahteen kestävä rakennusvaihe työllistää paljon.
Kotkan kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannosen mukaan hankkeiden synnyttävät työpaikat ja koulutus ovat yksi merkittävä hyöty alueelle. Hannosen mukaan on tärkeää, että seutu on mukana tekemässä hiilineutraalia tulevaisuutta.

– Toki kaupunkienkin kukkaroihin laitokset tuovat kaikenlaista muun muassa maanvuokrina ja verotuloina, Hannonen totesi.
Hannosen mielestä hankkeista on myös merkittävä aluetaloushyöty, muun muassa asuntojen tarpeen kasvamisena.

Myöhemmin lisää laitoksia?

Yhtenä syynä siihen, että Suomen Malminjalostus päätyi juuri Kotkaan ja Haminaan laitosten sijoituspaikkoina oli Timo Strengellin mukaan se, että etsittiin paikkoja, joissa akkuarvoketju voisi myös laajentua.
Nyt ensivaiheessa laitoksissa valmistetaan akuissa tarvittavia materiaaleja. Arvoketjun seuraavissa vaiheissa vastaan tulevat muun muassa akkukennojen valmistus ja mineraalien kierrätys. Kotkassa ja Haminassa on tilaa uusillekin laitoksille.

Eija Anttila
Eija Anttila
Jaa artikkeli sosiaalisessa mediassa
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin