Pahinta pelättiin, mutta aika hyvin kävi, saattaa moni eteläkymenlaaksolainen ajatella ensimmäisten hyvinvointialueiden vaalien tuloksesta. Ainakin, jos näkökulma on perinteinen Kymenlaakson kaksinapaisuus etelä (Kotkan-Haminan seutu) vastaan pohjoinen (Kouvola). Tässä kisassa etelä voitti valtuustopaikoissa niukasti 30-29. Ainakin tässä vaiheessa, jollei tarkistuslaskenta tai jääviyskysymykset muuta tilannetta.
Joka tapauksessa tasainen maantieteellinen kisa antaa mahdollisuudet pyrkiä hyvään alueelliseen sote- ja pelastuspalveluiden tasapuoliseksi kehittämiseksi.
Etukäteisspekulaatiot Kouvolan ylivoimasta ja enemmistöstä tulevassa valtuustossa perustuivat puolueiden kannatukseen viime kuntavaaleissa. Esimerkiksi Kotkan osalta tilanne näytti todella huonolta: kuntavaalitulos ennusti vain 13 paikkaa, mutta 18 tuli. Kouvolalle puolestaan oli ennustettavissa yli 40 paikkaa, mutta siitä jäätiin kauas.
Myös pienet kunnat ryhdistäytyivät. Ennakkoarvoista poiketen Pyhtää sai kaksi ja Virolahti yhden paikan. Ainoastaan Miehikkälä jäi ilman oman kunnan valtuustoedustajaa.
Kotkalaiset aluevaltuutetut ovat SDP:n Nina Brask (1103 ääntä, eniten Kotkassa), Miia Kurttila (770),Sami Virtanen (609), Eeva-Liisa Frilander-Paavilainen (515), Minna Suomi (433), Pirjo Mussalo (384) ja Riku Pirinen (337), kokoomuksen Vesa Parkko (711),Johanna Hasu 679) , Saara Kiventöyry-Tocklin (407) ja Lauri Eerola (308), perussuomalaisten Juho Eerola (722) Samuli Sibakoff (616) ja Ilari Van der Steen (290), vasemmistoliiton Joona Mielonen (905) ja Petri Pekkola (305), kristillisdemokraattien Mikko Almgren (273) sekä ja vihreiden Tommi Iivonen (183).
Pyhtäältä aluevaltuustoon ponnistivat Aleksi Kurki (kok. 340 ääntä) ja Riikka Turunen (kesk. 353) sekä Virolahdelta Anja Kivelä (ps. 407).
Asiantuntijoita
omasta kunnasta
Kuten odottaa saattoi, valittujen joukossa on runsaasti sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia kuten hoitajia ja lääkäreitä. Vastikään eläkkeelle jäänyt Kymenlaakson pelastusjohtaja Vesa Parkko tuonee kaivattua asiantuntemusta pelastusalan kysymyksiin.
Oudon edessä äänestäjät päättivät kenties ottaa varman päälle ja luottaa alan asiantuntemukseen.
Äänestystilastot kertovat, että aluevaaleissa haluttiin äänestää nimenomaan oman kunnan ehdokasta.
Äänestysprosentti Kymenlaaksossa oli 46,2, joka jonkin verran alle valtakunnallisen keskiarvon, joka on 47,5 prosenttia. Laiskimmin Kymenlaaksossa äänestivät kotkalaiset: vain 44,8 prosenttia äänioikeutetuista koki vaalit niin tärkeiksi, että vaivautui ääniuurnille.
Yhtenä syynä kotkalaisten passiivisuuteen saattaa olla se, että Kouvola tuntui etukäteen niin ylivoimaiselta.
Aluevaltuustoon valittiin naisia (50,8 %) ja miehiä (49,2%) suurin piirtein yhtä paljon. Valtuutettujen keski-ikä on 48 vuotta. Eniten valtuutettuja on ikäryhmästä 35-49 vuotta (28) ja ikäryhmästä 50-64 vuotta (23).
Uusi aluevaltuutetuista seitsemän istuu myös nykyisessä Kymsoten 25-jänisessä valtuustossa varsinaisena jäsenenä. Nykyisen hallituksen jänistä neljä valittiin uuteen aluevaltuustoon. Valitsematta jäivät muun muassa kotkalaiset hallituksen jäsenet Aila Eerola (sd.) ja Tiina Mikkonen (ps.).
Kymsoten kotkalaisista valtuutetuista rannalle jäivät Bengt Kevin (ps.), Olli Lehtonen (sd.), Hanna-Kaisa Lähde (vihr.) ja Jarno Oljakka (ps.). Topias Kotiniemi (kok.) ylsi varasijalle. Myös pyhtääläinen Mervi Liimatainen (kok.) sai varavaltuutetun paikan.
Demarit voittoon,
Liike NYT aluekartalle
Suurin puolue ensimmäisissä aluevaaleissa Kymenlaaksossa oli odotetusti SDP, joka sai 27,2 prosenttia (17 paikkaa) annetuista äänistä. Toiseksi suurimman äänisaaliin keräsi kokoomus 23,3 prosenttia (15). Kymenlaakson on ollut perinteisesti myös perussuomalaisten vahvaa aluetta. Aluevaaleissa se sai 17,1 prosenttia äänistä (10 paikkaa), joka on reilusti yli puolueen valtakunnallisen kannatuksen.
Keskustan kannatus oli 12,4 prosenttia (7 paikkaa), vasemmistoliiton 5,6 prosenttia (3), vihreitten 5,0 prosenttia (3), Liike NYTin 4,3 prosenttia (2) ja kristillisdemokraattien 3,5 prosenttia (2) annetuista äänistä.
