MAAHANMUUTTAJATARINOITA OSA 2
Juttusarjassa kerrotaan Kotkaan pakolaisina tai muista syistä muuttaneista ihmisistä.
Iranista Suomeen vuonna 2004 tullut Hiwa Haghi korostaa, että maahanmuuttajalle tärkeintä on opetella suomen kieli mahdollisimman nopeasti ja hyvin. Sitä kautta maahanmuuttaja pääsee sisälle suomalaiseen kulttuuriin, voi opiskella ja saada töitä.
Niin hän teki aikoinaan itse.
– Ilmoittauduin heti suomen kielen kurssille. Kielen oppiminen ei ole helppoa, mutta jos yrittää, se on mahdollista, Hiwa Haghi sanoo.
Alkuvaikeuksien jälkeen kieliopinnot sujuivat niin hyvin, että Haghi uskoo hyvän suomen kielen taidon vaikuttaneen oleskeluluvan saamiseen kahden vuoden odottelun jälkeen. Haghi saattoi kertoa viranomaisille asioistaan suomeksi niin hyvin, että tuomarin piti tarkistaa papereista, onko hän tosiaan ollut vasta alle kaksi vuotta Suomessa.
Haghi korostaa oman asenteen merkitystä. Hän oli kotoisin rikkaasta perheestä ja päässyt opiskelemaan lääketiedettä arvostettuun yliopistoon Teheranissa. Suomeen tultuaan hän ei kuitenkaan pitänyt mitään itsestäänselvyytenä.
– Viisitoista kuukautta pesin vessoja Helsingissä. Tiesin, että jostain pitää aloittaa. Kotoutuminen vaatii kärsivällisyyttä ja nöyryyttä, mutta kaikki on itsestä ja omasta halusta kiinni.
Haghi ei väitä, että kaikki olisi ollut hänelle Suomessa helppoa. On ollut päiviä, että huonoa kohtelua on tullut samana päivänä kolmesta suunnasta yhtä aikaa, mutta hän ei ole antanut periksi.
– Silloin ajattelen, kuinka paljon kuitenkin ympärilläni on hyviä ja ihania ihmisiä.
Laki ja käytäntö ristiriidassa Iranissa
Kurdina ja sunnimuslimina Hiwa Haghi oli ajautunut ahdinkoon kotimaassaan. Tilannetta vaikeutti, että perheessä oli poliittisesti aktivoinut setä, joka kuului kiellettyyn puolueeseen.
– Suomalaiset viranomaiset ovat usein pitäneet Irania turvallisena maana. Lain mukaan kaikki uskonnot ja kielet ovatkin sallittuja. Mutta niin ei käytännössä ole.
– Lainsäädännön ja käytännön välinen kuilu on syvä ja sitä suomalaisten viranomaisten on ollut vaikea uskoa.
Haghin setä oli lähtenyt Suomeen jo aikaisemmin ja hänen luotaan Helsingissä löytyi nuorelle miehelle alkuaikojen asuinpaikka. Sedän kautta Haghi liittyi nopeasti Suomen Rauhanpuolustajat -järjestön toimintaan.
– Se oli minulle hyvä startti Suomessa.
Koneiden tilalle ihmiset
Tavoitteena Haghilla oli opiskelu. Lääketiede olisi kiinnostanut Suomessakin, mutta pelko siitä, että hän menettää liikaa aikaa, sai hänet hakeutumaan ”nopeampiin” ammatteihin. Puolen vuoden lähihoitajaopintojen jälkeen matemaattisesti lahjakas Haghi pyrki Kyamkin (nyk. Xamk) tietotekniikkakoulutukseen, pääsi ja muutti Kotkaan.
Tuore tietotekniikkainsinööri oli jo ehtinyt perustaa Keidas Food Shopin Pasaatiin, eikä tietotekniikka muutenkaan tuntunut omalta jutulta.
– Haluan olla ihmisten kanssa tekemisissä, enkä koneiden.
Tällä hetkellä Hiwa Haghi työskentelee tukihenkilönä Palvelutaloyhdistys Koskenrinteen Kotona täälläkin -hankkeessa, jonka tavoitteena on auttaa ja neuvoa yli 55-vuotiaita maahanmuuttajia, ehkäistä syrjäytymistä ja torjua yksinäisyyttä.
Aikaisemmin Haghi toimi Kotkan korttelikotiyhdistyksessä valmentaen maahanmuuttajia työhön. Myös myyjänä hän on työskennellyt useampaankin kertaan.
– Yleensä olen tehnyt samaan aikaan useampaakin työtä tai tehnyt töitä ja opiskellut.
Nuorten pitää arvostaa sitä, mitä heillä on
Ahkeraksi tekijäksi Haghi oppi jo lapsuudessaan perheensä suurella maatilalla. Lapsena hän tutustui myös suureen rakkauteensa, jalkapalloon. Muistot lapsuuden kaveripeleistä – itse ommeluilla kengillä ja itse korjatuilla palloilla, kivisillä kentillä – nostavat vieläkin tunteet pintaan. Ja se, kuinka isä suuttui aina, kun tavoitti poikansa pelaamasta jalkapalloa, vaikka hyödyllistäkin tekemistä olisi ollut.
– Siksi sanon nuorille täällä, että teidän pitää arvostaa sitä, mitä teillä on – kengät, pallot, kentät. Ja vanhemmat, jotka pitkän työpäivän jälkeen seisovat vesisateessa katsomassa, kun te pelaatte.
Haghi on aina ollut kova järjestämään turnauksia ja kokoamaan joukkueita. Helsingissä hän ei jalkapalloa pelannut, mutta Kotkaan muutto muutti kaiken: ensin hän kokosi Keidas United -puulaakiporukan ja sitten Myllyn jalkapallokerhosta ja Peace Unitedista syntyneen FC Myllyn.
FC Myllyä seurasi Pekan ja Myllyn yhteisjoukkue, mutta yhteistyö Myllyn kanssa ei toiminut. Lopulta Haghi vetämä PeKa 2 -joukkue pelasi 6. ja 5. sarjatasolla. Täksi kaudeksi Hiwa Haghi on jäänyt tauolle.
Haghi on lopettanut myös itselleen tärkeät tuomarointitehtävät. Hän oli 12 vuotta Kotkan erotuomarikerhossa, mutta pettyi, kun muutoksia toimintaan ei tehty. Jo pelkästään taustastaan johtuen hänellä on nollatoleranssi syrjintään ja rasismiin.
– Ehkä pelaan Karhulan Pojissa ensi kesänä.
Hiwa Haghi
• Syntynyt Iranissa 1981.
• Asuu Kotkassa.
• Työskentelee Palvelutaloyhdistys Koskenrinteen Kotona täälläkin -hankkeessa.
• Monikulttuuriseen perheeseen kuuluvat vaimo sekä 3- ja 9-vuotiaat lapset.
• Rakastaa perhettään ja jalkapalloa.
