Hyvän pihan resepti – kokkina puutarhaneuvos Heikki Laaksonen

Pihan merkitys on Suomessakin huomattu ja tunnustettu tämän vuosituhannen puolella ja olemme lähestyneet ns. hyvää länsimaista tasoa. Mutta valitettavasti tämä näkyy lähinnä uudistuotannossa, vanhat pihat ovat edelleenkin yleensä jääneet menneisiin aikoihin, joissa peräkärry ja mahdollisesti vene talvisäilytyksessä ovat pihan keskeisimmät elementit.
On hämmästyttävää, että eletään kun eri maailmoissa, vaikka asuntoalueiden välimatka toisistaan olisi vain muutama kilometri. Kotkassa tästä esimerkkinä hyvää tai keskitasoista pihakulttuuria edustavat Mussalo, Hirssaari tai Kumparepuiston lounaispuolen uusi asuntoalue, verrattuna vaikkapa Aittakorpeen tai Ristinkallioon, joissa taso on huonosta välttävään. Hyviä pihapiirejä joutuu siellä suorastaan hakemaan.

Pihan merkitys myös asunnon arvoon vaikuttavana tekijänä on kasvanut ja suunta tulee ilman koronaakin olemaan takuuvarmasti nousukäyrällä. Syitä on monia, kuten ympäristöarvojen parempi ymmärtäminen, varallisuuden nousu sekä lukuisat puutarhaa käsittelevät TV- formaatit sekä lehtiartikkelit paljon kertovine kuvituksineen. Puutarhasta on tullut kokkiohjelmien lisäksi trendijuttu.

Jos seuraavista asioista vähintään puolet on mietitty ja fiksusti toteutettu, ollaan jo keskimääräistä paremmassa pihapiirissä.

1. OMAT TARPEET. Hyvä piha tulee palvella ennen kaikkea kyseisen pihan käyttäjiä. Paraskaan pihasuunnittelija ei pysty suunnittelemaan sokkona. Suunnittelu lähtee aina tarve- ja toivekartoituksella. Aivan ensimmäiseksi on syytä miettiä, mitä halutaan ja mieluiten niin, että ei luetella kaikkea, joka tulee mieleen, vaan priorisoidaan esimerkiksi kolmeen ryhmään. A. Ehdottomasti B. Toivottavaa C. Olisi kiva
2. SADE- JA VALUMAVEDET
   Suuri osa maamme rakennuskantaa vaivaavista kosteus- ja homeongelmista johtuu siitä, että rakenteet eivät ole pysyneet riittävän kuivana. Vanha luulo että betoni pitää vettä on osoittautunut vääräksi ja erittäin kalliiksi. Betonisokkeli pitää kosteuden poissa sisäseinistä korkeintaan muutaman vuosikymmenen. Kun kosteus tulee sisälle asti, on edessä todella kallis remontti tai pahimmillaan koko rakennuksen purku.
   Pihan kallistusten tulee aina viettää vähintään puolitoista metriä seinästä ulospäin. Vielä 1990- luvulla jopa pensaiden istutusmullat työnnettiin sokkeliin kiinni, jolloin sokkeli oli lähes aina kiinni kosteassa. Sokkelin vieressä tulee olla vähintään 70 cm hyvin läpäisevää karkeaa soraa tai vastaavaa. Maastomuotoilulla voidaan vaikuttaa paitsi pihan ulkonäköön, myös sen toimivuuteen. Jos halutaan ”tasainen” nurmikko, niin se ei saa olla aivan tasainen sillä silloin jokakeväinen jääpolte tuhoaa nurmikkoa. Tasaiselta näyttävä virallinen jalkapallokenttäkin on keskeltä huomattavasti korkeampi kun reunoiltaan.
3. PAIKOITUS- JA HUOLTOPIHA TOIMIVAKSI JA TURVALLISEKSI
   Jos vain mahdollista, tulisi auto saada ajetuksi pihalta turvallisemmin keula edellä. Ajopihan ei tarvitse olla ns. kantti kertaa kantti. Pienellä luovuudella saattaa löytyä ratkaisu, joka toimii paremmin ja on fiksumman näköinenkin. Asfaltti on katujen materiaali. Mikäli piha asfaltoidaan pääovelle asti, vaikutelma on kuin tultaisiin marketin tavaralaiturille. Mikäli kivipintaa ei haluta esimerkiksi kustannussyistä, on kivituhka paljon asfalttia parempi ratkaisu. Ja kivituhkapinta on myöhemmin tarvittaessa helppo kivetä.
4. NELIÖT JÄRKEVÄÄN KÄYTTÖÖN
   Muutaman kerran olen minäkin kuullut, että ei me tarvita pihasuunnitelmaa, koska meillä on vaan sellainen pieni rivitalopiha. Väärin. Mitä pienempi tila on käytettävissä, sen tärkeämpää on tarkka suunnittelu. Asuntovaunun suunnittelu tilatehokkaaksi on paljon tärkeämpää kun omakotitalon, koska jokainen sentti on saatava hyötykäyttöön. Pienestä pihasta on kaikkein helpoimmin luotavissa todellinen olohuoneen jatke, jossa ollaan aina kun vaan sää sallii. Ja kun ei salli, voi se olla upeaa katseltavaa eli piha laajentaa asuntoa myös henkisesti.
5. PIHALLE SELKEÄ LINJA
   Kaikessa hyvässä suunnittelussa on oleellista selkeä linja, joka pihasuunnittelusta puhuttaessa toistuu läpi koko puutarhan. Yksityiskohtia saa ja mieluiten pitääkin olla, mutta tietynlainen yhtenäinen linja tuo harmoniaa ja jatkuvuutta. Esimerkkinä vähän suuremmasta mittakaavasta, Sapokan vesipuistossa on ikään kuin monta pienempää erilaista puutarhaa mutta valitsin kotimaisen kiven ja veden liittämään eri palaset yhteen ja muodostamaan mahdollisimman ehjän kokonaisuuden.
   Materiaalivalinnoissa edellä mainittu on erityisen tärkeää. Ei siis
   materiaalien sekamelskaa, vaan selkeä linja. Varmoilla ollaan yleensä,jos käytetään kotimaisia luonnon materiaaleja kuten kiveä ja puuta.
6. PERUSTUKSET KUNTOON
   Mikäli talonrakentaja fuskaa perustuksien tekemisessä, käy yleensä huonosti. Mikäli pihanrakentaja fuskaa perustuksissa käy aina huonosti. Pihakivetys on parin talven jälkeen yhtä muhkuraa eivätkä kasvit oikein viihdy vaikka niitä kuinka kastelisi.
   Piharakenteiden pohjatyöt on tehtävä oikeaoppisesti, yleisohjeita ei voi antaa, koska lähtökohta on moreeniharjulla aivan erilainen kuin entisellä savipellolla. Sama pätee kasvillisuuteen. Kunnolla tehdyt perustustyöt tietysti maksavat, mutta ellei perustuksia tee kunnolla, ei kannata tehdä mitään. Jurovan tai jopa kuolevan taimen hankintakustannus on sama kun hyvin kasvavan ja paikallaan viihtyvän taimen.
7. PIHAN KASVIT
   Vanha fraasi ”oikea kasvi oikealle paikalle” pitää edelleen paikkansa. Jos istuttaa kääpiövuorimännyn rakennuksen varjoisalle sivulle ja alppiruusun pihan aurinkoiseen rinteeseen, niin kummastakaan ei tule lajinsa upeaa edustajaa vaikka mitä tekisi. Osa kasveista rakastaa aurinkoa, jotkut jopa paahdetta, jotkut taas pitävät varjosta tai puolivarjosta sekä kosteudesta. Kun tämä huomioidaan niin kasvit viihtyvät ja pärjäävät minimaalisella hoidolla.
   Tontilla jo mahdollisesti olevat luotoarvot tulisi huomioida. Jotakin liian tiheässä kasvanutta kuusenpuolikasta ei kannata säilyttää, mutta jos tontilla on esimerkiksi komeita maisemamäntyjä tai katajia, on ne syytä yrittää säilyttää, jalopuista puhumattakaan. Ihanteellista olisi, mikäli tontilla voisi säilyttää tai sitten kunttaa käyttäen rakentaa osan ns. luonnontilaiseksi. ”Varvikkonurkka tai luonnonniitty” monipuolistaa tonttia ekologisesti, on kivan näköinen ja lisäksi erittäin helppohoitoinen.
8. OLESKELUPAIKKA OLOHUONEEN JATKEEKSI
   Monesti olen kuullut valitettavan, että Kotkassa tontit asemakaava-alueilla ovat liian pieniä. Johon vähän sarkastisesti yleensä vastaan, että minusta ne vaikuttavat jopa liian suurilta, koska niitäkään ei yleensä kyetä pitämään edes tyydyttävässä kunnossa. Pihan todellinen hyötykäyttö on usein myös varsin vähäistä. Tämä johtuu mielestäni useimmiten siitä,että pihaa ei ole mietitty pysyvämpään oleskeluun. Piha on vaan piha. Ellei pihalla ole houkuttelevaa istuskelu- ja kokoontumispaikkaa, vaikkapa grillillä varustettuna, bonuksena ehkäpä jopa palju, niin miksi siellä viitsisi oleskella.
   Vanhan pihan perusparantaminen tulisi oikeastaan jopa aloittaa houkuttelevalla oleskelupatiolla. Kun toimiva patio lisää ulkona oloaikaa, niin siinä on samalla kiva miettiä mikä kohta pihasta kunnostetaan seuraavaksi. Koska kiinteät seinät eivät ole rajoittamassa, voi tämä ulko-oleskelupaikka olla todellinen inspiraation lähde, mikäli se on sellaiseksi suunniteltu. Sillä voi olla jopa sosiaalisia vaikutuksia niin perheelle itselleen kuin myös laajemminkin. Mielestäni hyvä patio olohuoneen ulkojatkeena on yleensä jotakin muuta kun 3 x 4 metrinen kestopuulaituri.
9. ”KIRSIKKA KAKUN PÄÄLLE”
   Kun on tullut aika miettiä kohtani 1. osastoa C, ”olisi kiva”, ollaan pihan kehittämisessä jo loppusuoralla. Ensimmäisenä tulee mieleeni perusvalaistuksen jatkona erikoisvalaistus, jolla tuodaan esiin niitä seikkoja, jotka ovat pihan vahvuuksia. Pihalla voisi olla myös ns. ”focal point” eli katseenvangitsija. Se voi olla veistos, ammattilaiselta ostettu tai vaikka itsetehty tai jokin itselle tärkeä säätä kestävä esine, vaikka lapsuudenkodista, komea pioni- tai jaloruusuryhmä, koristeallas suihkuineen tai mitä mielikuvitus voi tuottaa.
10. PIHAN KUSTANNUKSET
    Jari Aarnio sai upotettua Porvoon pihaansa 50.000 €, mutta paljon vähemmälläkin saa aikaiseksi hyvän pihan. Tärkeintä on, että se mitä tehdään, on järkevää ja toteutus sen tasoista, että ei tarvitse olla heti korjailemassa. Tehdään siis suunnitelmallisesti ja onnistuneesti tietty osa eikä räpelletä jotakin sinne päin siellä sun täällä. 5-10 vuottakaan ei ole pihaprosessille pitkä aika ja kun alkuun pääsee ja kokee onnistumisia, niin motivaatiokin pysyy korkealla.
    Korostan vielä kertauksena sitä, että onnistumisen kokemuksia ei todennäköisesti synny mikäli kevään innoittamana kiinnitetään autoon peräkärri, taimimyymälästä haetaan kaikenlaista joka kuvassa kukkiessaan näyttää kivalta, kuorma pihalle ja ihmettelemään, että minneköhän nämä rehut pitäisi istuttaa.

Teksti ja kuvat:

HEIKKI LAAKSONEN

heikki.laaksonen9 @gmail.com