Kymijoki on suuri joki, yksi Suomen suurimmista ja vanha rajajoki, joka ei ole valitettavasti valjastamaton. Onneksi vuoden 1987 koskensuojelulaki takasi sen, että merkittävät alueen joesta jäivät vapaaksi.
Maankohoaminen on muodostanut rannikolle monien suuhaarojen Kymijoen, jossa riittää ihailemista.
– Kosket ovat parasta Kymijoessa. Onneksi niitä säilyi todella paljon. Vaikka ihmiset ihailevat säilyneitä koskia, monikaan ei tiedä, että niissä elää monia uhanalaisia lajeja, Risto Hamari kertoo.
Hän on Langinkosken koulun eläkkeellä oleva rehtori, jota saa tituleerata luontointoilijaksi tai vaikka luonnonrakastajaksi.
Vaikka välillä irvaillaan, ettei merikaupunki Kotka arvosta jokeaan, niin tämä ei Hamarin mukaan pidä paikkansa.
– Kansalliseen kaupunkipuistoon haluttiin sisällyttää jokialueet. Näin korostettiin jokiluonnon merkitystä kaupungille. Kyllä sitä jokea arvostetaan.
Jokainen koski erilainen
Koskien pärskeissä vesi hapettuu. Vaelluskalat pitävät koskista. Koskessa elää omaleimainen kasvi- ja eläinmaailma. Kaikkia ei aina edes huomaa. Langinkosken virtalude elää koko ikänsä veden alla, mikä tekee siitä elintavoiltaan hyvin harvinaisen. Hamari innostuu virtaluteesta.
– Koska monet Euroopan joet ovat liian saastuneita ja hapettomia, niin virtalude on Euroopassa erittäin uhanalainen. Meidän koskipaikoissa sitä vielä riittää.
Hamari painottaa sitäkin, että jokaisesta Kotkan koskesta löytyy omat omaleimaiset piirteensä. Kasvit ja eläimetkin vaihtelevat koskesta toisen. Langinkosken virtapaikoissa viihtyvät eri näkinsammalet. Koska jokea säännöstellään, niin välillä sammalet näkyvät hyvinkin.
– Kaikenlaiset levät ja sammalet, ne joustavat virran mukana ja kasvavat hyvin kovassakin virtauksessa.
Käy koskikävelyllä
– Langinkoskella viihtyy kesällä ja talvella. Voit tarkkailla harvinaisia koskikaroja, varpuslintuja, jotka sukeltavat ravintoa virtaavista vesistä, niitä siellä näkee usein, tai nauttia vain kulttuurihistoriasta.
Vaikka Langinkoski tuntuu Hamarin puheissa hänelle itselleen mieluisimmalta paikalta, niin ylistystä riittää muillekin koskille loputtomiin.
Esimerkiksi Kyminkartanonkoskella kartanon ja Kyminlinnan läsnäolo nostavat esiin Kotkan historian syvimmät asiat. Siikakosken omalaatuisessa ympäristössä Hamari kehottaa käyskentelemään vaikka koko päivän.
– Siikakosken arboretum, puulajipuistokin kannattaa katsastaa.
Jyrkkä ei kanavoinnille
Kymijoen kanavointia on unelmoitu pitkään. Hamari on varma siitä, että Kimolan kanavan avaaminen nostaa taas esiin joen kanavointiunelmat.
– Kun nyt päästää Kuusankoskelle asti veneellä, niin totta kai kohta hingutaan, että pitäisi päästä Suomenlahdellekin asti.
Vuosikymmenten aikana on tehty useitakin suunnitelmia Kymijoen kanavasta. Yhdessä niistä tehtäisiin rinnakkaiskanava joen viereen. Jokeen ei todellakaan kannata koskea historiallisista syistä. Jokipohjaa tituleerattiin joskus maailman saastuneimmaksi.
Hamari ei nyt ihan tästä vakuutu, mutta muistuttaa, että maailman mutageenisempien jokipohjien joukkoon kuulutaan. Pohjasta löytyy historian saatossa teollisuudesta kertyneitä ympäristömyrkkyjä kuten dioksiinia niin paljon, että pelkkä joen ruoppaaminen puhumattakaan kanavoimisesta tuhoaisi joen pitkäksi aikaa.
– Muistelen, että jossain vaiheessa suunniteltiin pahimpien kerrostumien ottamista pois Kuusankosken kohdalla, mutta onneksi siitäkin luovuttiin, kun huomattiin, ettei kerrostumia saa pois ilman, että alajuoksu pilaantuisi pitkäksi aikaa.
