Rakennuksen kunnosta halutaan saada tarkka tieto ennen lopullista päätöstä.
Arkkitehti Tapani Mustosen mukaan Karhulan puukoulusta on mahdollista saada terveellinen rakennus. Teknistä kuntoa tutkinut Sitowise Oy on varovaisempi.
Karhulan vanhan puukoulun kunto ja sen korjausmahdollisuudet osana koulukeskusratkaisua selvitetään perusteellisesti. Karhulan keskustan osayleiskaavaehdotuksessa puukoulu esitetään suojeltavaksi. Se ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että koulu kunnostetaan.
Puukoulun suojeluesitys perustuu museon ja kaupunkisuunnittelun asiantuntijoiden yhdessä laatimaan selvitykseen.
– Yleiskaava ei vielä vahvista suojelua, vaan suojelun tarve ja tapa ratkaistaan tarkemmin myöhemmin laadittavien asemakaavojen yhteydessä. Rakennuksen kuntoa ei niinkään arvioida vielä yleiskaavavaiheessa vaan lähinnä rakennuksen rakennushistoriallista sekä -kulttuurista arvoa, kertoo kaavoitusarkkitehti Jarkko Puro.
Esimerkkinä yleiskaavaan merkittäväksi rakennukseksi nostettu rakennustaiteellisesti erittäin arvokas funkisrakennus Shanghai, jolla Puron mukaan kuitenkin kuntonsa puolesta on vain vähäiset säilymisedellytykset.
– Mikäli rakennusta ei kyetä säästämään, pyritään se dokumentoimaan mahdollisimman tarkasti ennen siitä luopumista.
”Kun on kunnolla tutkittu, pystyn nielemään molemmat ratkaisut”
Karhulan vanhan puukoulun tilanne on toinen. Sen kuntoa sekä rakennus- ja sosiaalihistoriallista arvoa selvitettiin viime vuonna kahdessa tutkimuksessa. Sitowise selvitti rakennuksen teknistä kuntoa ja korjattavuutta ja vanhojen rakennusten entisöintiin erikoistunut Arkkitehdit Mustonen Oy tutki koulun historiallista arvoa, mutta myös kunnostusmahdollisuuksia.
Tällä hetkellä tilanne on se, että koulun kunnosta aiotaan tehdä vieläkin tarkemmat tutkimukset: rakenteita avataan kunnolla, jotta todellinen tilanne nähdään, eikä päätöksiä tarvitse tehdä sokkona.
– Kun on kunnolla tutkittu, pystyn nielemään molemmat ratkaisut, purkamisen tai korjaamisen, Puro sanoo.
– Jos rakennuksesta luovutaan, sitä ei saa ainakaan kevyin perustein tehdä.
Vaikka Puro itse on vanhan suojelemisen kannalla ja asuu itsekin yli satavuotiaassa puutalossa, joka vaatii ennen asumista suuren kunnostamisen, hän ymmärtää realiteetit: joskus vain on pakko luopua.
Puukoulun kohtalo vaikuttaa jatkosuunnitteluun
Asemakaava-arkkitehti Marja Kukkosen mukaan sekä koulukeskuksen hankesuunnitelma että koulukeskuksesta järjestettävä arkkitehtuurikilpailu odottavat tietoa puukoulun kunnosta. On hyvä tietää, onko puukoulu mukana jatkosuunnitelmissa vai ei. Siksi tarkempien kuntotutkimusten suhteellisen ripeä etenemistahti olisi Kukkosen mielestä hyväksi.
Uuden koulun rakentaminen vaatii asemakaavan muutoksen, jonka yhteydessä otetaan kantaa puukoulun asemakaavalliseen suojeluun.
Rakennuttajapäällikkö Ville Suni sanoo, että kuntotutkimukset käynnistyvät ensi viikolla, jolloin hirsiä aletaan kaivaa esiin. Hän ei osaa sanoa, kuinka kauan tutkimukset kestävät, koska ei tiedä, mitä tulee vastaan.
”Rakennus on osoittanut oivallista kestävyyttä ja kuntoa”
Kahdessa viime vuoden selvityksessä puukoulun tulevaisuus nähdään jonkin verran toisistaan poikkeavalla tavalla. Arkkitehti Tapani Mustonen näkee koulussa helmen, jossa on paljon mahdollisuuksia. Mustosen mukaan Sitowisen näkökulma on paljon varovaisempi ja tunnustaa vain rakennushistoriallisen arvon.
– Tosin rakennushistoriallinen arvo pitää sisällään sekä rakennustaiteellisen ja ympäristöllisen arvon että teknisen arvon, Mustonen huomauttaa.
Mustosen mukaan rakennus on osoittanut oivallista kestävyyttä ja kuntoa ihan viime vuosinakin.Puukoulu on ollut tyhjillään, peruslämmöllä ja minimihuollolla 15 vuotta ja silti se on selvinnyt kohtuullisen hyvin, Tapani Mustonen sanoo.
Mustosen mukaan kosteuden aiheuttamat ongelmat ovat tulleet pääosin katon kautta ja ovat paikallisia. Täysin tuulettuva ja korkea alapohja sekä korkea yläpohja antavat hyvät mahdollisuudet korjausrakentamiselle. Rakennuksen erikoisuus, ja rakennusaikainen harvinaisuus pienessä puukoulussa, on edistyksellinen painovoimainen ilmanvaihto, jota voitaisiin Mustosen mukaan tulevaisuudessakin hyödyntää.
– Puukoulusta on mahdollisuus saada moderni, terveellinen rakennus, joka teknisestikin edustaisi aikaansa, mutta vastaisi myös tämän hetken näkemyksiä terveestä koulusta. Mahdollisuuksia olisi, vaikka kuinka paljon.
1900-luvun alun puukoulurakennusten parhaimmistoa
Rakennuksen historiaa tutkinut Mustonen toteaa, että puukoulu on elimellinen osa Karhulan keskustaa ja säilyessään tukisi kulttuuriperintöä, jossa on eri-ikäisiä rakennuksia. Julkisivuiltaan rakennus edustaa hienosti 1900-luvun alun puukoulurakennusten parhaimmistoa. Puukouluun tehdyistä muutoksista huolimatta rakennus on säilynyt melko hyvin alkuperäisessä asussaan ja ilmentää siis selkeästi aikansa kouluarkkitehtuuria.
Mustosen mukaan puukoulu on arkkitehtuuriltaan ykkösluokkaa 20-lukulaisten suomalaisten puukoulujen joukossa.
– Pohjaratkaisultaan koulu muistuttaa paljon 1905 valmistunutta Helsingin suomalaista normaalilyseota. Molemmissa kouluissa sisäänkäynti tapahtuu pitkän julkisivun keskeltä, ja pitkän julkisivun suuntainen sivukäytävä johtaa rakennuksen toisella laidalla ja lyhyillä sivuilla sijaitseviin luokkahuoneisiin.
Mustosen mukaan ”Norssin” pohjakaava eroaa ratkaisevasti Kymin koulun pohjakaavasta vain porrashuoneiden sijaintien sekä pohjakerroksen naulakkoaulan puolesta. Mustonen mainitsee myös, että Helsingin normaalikoulu on vuonna 2004 tehdyn selvityksen mukaan arvotettu Helsingin koulujen kaikkein korkeimpaan luokkaan, ja se on suojeltu asemakaavassa.
Vuonna 1923 valmistuneen Kymin yhteiskoulun koulurakennuksen piirsi rakennusmestari M. J. Estlin. Estlin on piirtänyt lisäksi muun muassa asuinpuutaloja Helsingin Vallilaan 1910-luvun alussa sekä Kotkan Sutelan sittemmin puretun koulurakennuksen laajennuksen 1920-luvun taitteessa. Estlinin piirtämät Vallilan asuintalot sijaitsevat Puu-Vallilan kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaiden asuinrakennusten korttelialueella, ja ne on suojeltu asemakaavassa.
Valtuutettu Joona Mielonen (vas.) teki noin vuosi sitten valtuustoaloitteen puukoulun suojelemiseksi.
Artikkelia on päivitetty 9.2. klo 9.49. Jutun alkuun on tehty täsmennyksiä liittyen suojelumenettelyyn ja korjattu virhe koskien Shanghai-rakennukseen liittyvää esitystä. Osayleiskaavaehdotuksessa Shanghai on merkitty merkittäväksi rakennukseksi, mutta ei esitetä sen suojelua.
