”Kotkan kaupungin suunnitelma poistaa Leninin patsas katukuvasta kuulostaa hätiköidyltä ja harkitsemattomalta”, kirjoittavat kotkalaiset kuvanveistäjät.
On hyvä asia, että Lenin-patsaan siirrosta tai sen paikallaan säilyttämisestä on virinnyt keskustelu Kotkassa. On tärkeää, että erilaiset mielipiteet ovat sen kautta päässeet esiin.
Tämän päivän tapahtumien valossa Lenin-patsas Kotkan katukuvassa loukkaa syvästi paitsi monia kotkalaisia myös herättää vähintäänkin ihmetystä kaupungissa vierailevien keskuudessa.
ninin on vihdoin aikaa siirtyä museoon muiden historiasta kertovien esineiden joukkoon.
”Kotkan muistomerkkitilanne onkin absurdi ja kai ainutlaatuinen. Se on häpeällinen. Se jatkaa ja viestii punakapinan perinnettä, ei sinivalkoisen Suomen perinnettä”, kirjoittaa Pertti Huhtanen..
Kotkan kaupunginvaltuusto pyysi viime keväänä kaupunginhallitusta käynnistämään sisäisen tarkastuksen tapahtumakeskuksen rakentamisen prosessista ja rahoituksesta.
Vihreitten valtuustoryhmän kirjoituksessa ihmetellään, miksi valtuusto ei ole saanut koko pyytämäänsä raporttia nähtäväkseen, ainoastaan tiivistelmän.
”Keskustelussa Kotkan Lenin-patsaasta sekoitetaan asioita pahemman kerran.
Joukkoterroristi Leninin itsenäisyystunnustuksella oli luonnollisesti suuri helpottava vaikutus Suomen hallitukseen. Muu olisi merkinnyt sotaa. Leninin motiivi oli kuitenkin siinä, että bolshevistiseen yhteisöön piti liittyä vapaaehtoisesti. Suomen oli siis itsenäistyttävä liittymistä varten. Tunnustamisella ei juurikaan ollut vaikutusta muitten maitten tunnustuksille, joita sitten tippui vuosian mittaan”, kirjoittaa Pertti Huhtanen.
”Uusi vaarallisempi aikakausi edellyttää Suomelta ulko- ja turvallisuuspolitiikan uudelleenarviointia. Mikään ei ole tärkeämpää kuin turvallisuus, rauha ja itsenäisyys.
Suomen on rakennettava oma turvallisuusasema niin vahvaksi, että ennalta estämme sotilaalliset konfliktit. Toimeen on ryhdyttävä välittömästi”, kirjoittaa kokoomuksen varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Antti Häkkänen.
– Venäjän hyökättyä törkeällä tavalla Ukrainaan, tuntuu puolirikolliselta kirjoittaa mistään muusta. Selvää on, että kriisi hallitsee ihmisten mieliä. Me emme tiedä, kuinka sota tule etenemään ja samaan aikaan Suomen tulee tarkkaan miettiä, mitkä ovat maamme puolustuspoliittiset ratkaisut tulevaisuudessa. Mistään tärkeästä asiasta ei tule päättää hätiköiden, mutta politiikassa on myös hetkiä, jolloin tulee kyetä nopeisiin ratkaisuihin. Nyt taitaa olla käsillä sellainen, kirjoitaa Kari Häkämies.
”Olen nyt jo kuukausia taistellut isälleni paikkaa kotkalaiseen pitkäaikaisyksikköön, mutta joka paikassa sanotaan, ettei paikkoja muka ole. Tämä ei ole totta, sillä työskentelen itse Kotkassa yksityisessä hoivakodissa ja meillä on talossa yli 20 vapaata paikkaa. Eli yksi osasto kokonaan tyhjänä, sekä toinen menossa kiinni, koska Kotka ei sijoita meille vanhuksiaan. Isäni ollaan nyt sijoittamassa toiseen kuntaan, 60 kilometrin päähän, lyhytaikaispaikalle” kirjoittaa Kymensuun lukija.
– Kotkan valtuusto puhui elokuussa ensimmäisessä kokouksessaan intomielisesti siitä, miten nyt panostetaan nuoriin ja ennaltaehkäisyyn, kun sote-asiat siirtyvät aluevaltuustoon. Kun joulukuussa päätettiin Kotkan budjetista, tämä olikin aivan unohtunut. Yhtään lisätointa ei haluttu lisätä koulutoimeen, vaikka niitä ehdotettiin. Kustannukset olisivat olleet kokonaisbudjetissa todella pieniä, kirjoittaa valtuutettu Michael Pounds (vihr.)
– Maakuntakaupungeissa on aina suhtauduttu Helsinkiin varauksellisesti. Ilmiö taitaa olla yleismaailmallinen. Mutta myös Kotkassa on hyvä herätä siihen, että maailma monimutkaistuu koko ajan. Työelämä vaatii yhä monipuolisempia taitoja. Pelkällä uholla ei voi selvitä, kirjoitttaa Kari Häkämies kolumnissaan.
