Kolumnit

Kolumni: Kotka ei ole Itä-Suomea

– Venäjän hyökättyä törkeällä tavalla Ukrainaan, tuntuu puolirikolliselta kirjoittaa mistään muusta. Selvää on, että kriisi hallitsee ihmisten mieliä. Me emme tiedä, kuinka sota tule etenemään ja samaan aikaan Suomen tulee tarkkaan miettiä, mitkä ovat maamme puolustuspoliittiset ratkaisut tulevaisuudessa. Mistään tärkeästä asiasta ei tule päättää hätiköiden, mutta politiikassa on myös hetkiä, jolloin tulee kyetä nopeisiin ratkaisuihin. Nyt taitaa olla käsillä sellainen, kirjoitaa Kari Häkämies.

Kolumni: Kukaa ei oo mikää

– Maakuntakaupungeissa on aina suhtauduttu Helsinkiin varauksellisesti. Ilmiö taitaa olla yleismaailmallinen. Mutta myös Kotkassa on hyvä herätä siihen, että maailma monimutkaistuu koko ajan. Työelämä vaatii yhä monipuolisempia taitoja. Pelkällä uholla ei voi selvitä, kirjoitttaa Kari Häkämies kolumnissaan.

Kolumni: Kulttuurin Kotka

Kulttuurin puolustajalla ei tiukkenevassa kaupunkitaloudessa ole aina helppoa. Valtuutettujen on niin kuitenkin uskallettava tehdä, koska joidenkin toimintojen hävittäminen tai lakkauttaminen tarkoittaa kulttuurin kohdalla usein lopullisuutta. Siksi pitää olla rohkea.

Kolumni: Tarina on totuutta ihmeellisempi

Eipä arvanneet vanhempani, miksi tutkimme sisareni kanssa niin suurella antaumuksella Raamattua. Vanha Testamentti on täynnä mitä veikeimpiä tarinoita, ja niistä voi tynnyrissä kasvaneet lapsetkin oppia yhtä sun toista. Ajatellaanpa nyt esimerkiksi Mooseksen kirjan ratkiriemukasta kertomusta Sodoman ja Gomorran tuhosta.

Kolumni: Kotkalaisuus on mielentila

Kuntavaalit käytiin juuri, mutta puolueparat joutuvat valmistautumaan jo alkuvuodesta pidettäviin hyvinvointialue eli sote- vaaleihin. Uudistus tarkoittaa, että kunnan budjetista katoaa puolet, samoin henkilökunnasta, sosiaali- ja terveystoimen siirtyessä hyvinvointialueelle. Kuntien pitää muutoksen myötä miettiä rooliaan uudelleen ja valmistautua myös kilpaan siitä, kumpi on kukkulan kuningas, kunta vai hyvinvointialue, kirjoittaa Kari Häkämies.

Kolumni: Lampi

Lautta Kauppatorilta Vallisaareen saapuu laituriin. En ole taustoittanut Helsinki Biennaalia ollenkaan. Haluan kokea sen omin aistein, vaistoin ja ajatuksin.
Heti ensimmäisten teosten kohdalla joudun pettymään. Taiteilijan nimi ja vähän taustatietoja saa tietenkin olla esillä. Mutta miksi infotauluissa on selitetty puhki mitä teokset kuvaavat, kirjoittaa Ilkka Muurman kolumnissaan.

Kolumni: Kätketty ennakkoluulo

On helppo tuntea olevansa suvaitsevainen, kunnes joutuu silmätyksin omien tiedostamattomien ennakkoluulojensa kanssa. Tällaiseen epämiellyttävään itsetutkiskeluun ajauduin katsottuani Yle Areenalta henkeäsalpaavan hienon elokuvan Raja (Gräns), kirjoittaa Kymensuun kolumnisti Ea Mannerkorpi.

Kunnat uuden edessä

Ennen kesän istuntotauolle jäämistä, eduskunta hyväksyi lait uusista hyvinvointialueista. Käytännössä on kyse siitä, että vuoden 2023 alusta lukien kunnat eivät enää vastaa sosiaali- ja terveydenhuollosta,

Kari Häkämies: Vaalien jälkeen on syytä olla viisas

On inhimillistä, että valituiksi tulleilla on suuria odotuksia. Joidenkin kohdalla toiveet täyttyvät, mutta monet kokevat myös pettymyksiä, erityisesti, koska yleistyvä tapa on ollut, että heti ensimmäisellä kaudella halutaan merkittäviä tehtäviä.

Ilkka Muurman: Elvis ja perhoset

Kaikki alkoi yhdestä viattomasta palapelistä. Tilasin viitisen vuotta sitten hetken mielijohteesta Beatlesin Rubber Soul -albumin kantta esittävän palapelin netistä. Sitten keksin kehystää ja ripustaa sen kotimme keittiön seinälle.
Nyt Beatles-albumien kansia roikkuu kotimme seinillä palapeliversioina jo yhteensä viisi kappaletta, ja Let It Be on työn alla.

Kolumnit