”Kotkan kaupungin suunnitelma poistaa Leninin patsas katukuvasta kuulostaa hätiköidyltä ja harkitsemattomalta”, kirjoittavat kotkalaiset kuvanveistäjät.
”Kotkan muistomerkkitilanne onkin absurdi ja kai ainutlaatuinen. Se on häpeällinen. Se jatkaa ja viestii punakapinan perinnettä, ei sinivalkoisen Suomen perinnettä”, kirjoittaa Pertti Huhtanen..
Kotkan kaupunginvaltuusto pyysi viime keväänä kaupunginhallitusta käynnistämään sisäisen tarkastuksen tapahtumakeskuksen rakentamisen prosessista ja rahoituksesta.
Vihreitten valtuustoryhmän kirjoituksessa ihmetellään, miksi valtuusto ei ole saanut koko pyytämäänsä raporttia nähtäväkseen, ainoastaan tiivistelmän.
”Keskustelussa Kotkan Lenin-patsaasta sekoitetaan asioita pahemman kerran.
Joukkoterroristi Leninin itsenäisyystunnustuksella oli luonnollisesti suuri helpottava vaikutus Suomen hallitukseen. Muu olisi merkinnyt sotaa. Leninin motiivi oli kuitenkin siinä, että bolshevistiseen yhteisöön piti liittyä vapaaehtoisesti. Suomen oli siis itsenäistyttävä liittymistä varten. Tunnustamisella ei juurikaan ollut vaikutusta muitten maitten tunnustuksille, joita sitten tippui vuosian mittaan”, kirjoittaa Pertti Huhtanen.
”Olen nyt jo kuukausia taistellut isälleni paikkaa kotkalaiseen pitkäaikaisyksikköön, mutta joka paikassa sanotaan, ettei paikkoja muka ole. Tämä ei ole totta, sillä työskentelen itse Kotkassa yksityisessä hoivakodissa ja meillä on talossa yli 20 vapaata paikkaa. Eli yksi osasto kokonaan tyhjänä, sekä toinen menossa kiinni, koska Kotka ei sijoita meille vanhuksiaan. Isäni ollaan nyt sijoittamassa toiseen kuntaan, 60 kilometrin päähän, lyhytaikaispaikalle” kirjoittaa Kymensuun lukija.
– Kotkan valtuusto puhui elokuussa ensimmäisessä kokouksessaan intomielisesti siitä, miten nyt panostetaan nuoriin ja ennaltaehkäisyyn, kun sote-asiat siirtyvät aluevaltuustoon. Kun joulukuussa päätettiin Kotkan budjetista, tämä olikin aivan unohtunut. Yhtään lisätointa ei haluttu lisätä koulutoimeen, vaikka niitä ehdotettiin. Kustannukset olisivat olleet kokonaisbudjetissa todella pieniä, kirjoittaa valtuutettu Michael Pounds (vihr.)
Yksi tammenlehväsukupolvemme suuri uroteko oli Neuvostoliiton hyökkäysuhan ja hyökkäysten 1939-45 torjunta. Heidän suurin urotekonsa oli kuitenkin suurvaltasodan, täystuhon ja miehitysten välttäminen maamme omalla alueella, kirjoittaa Pertti Huhtanen.
Uusien aluevaltuutettujen tehtävä on tehdä päätöksiä monen heikon elämäntilanteen tai haastavan sairauden keskellä olevan henkilön palveluista. Tällöin tulee olla ymmärrys, mistä päätetään ja mitkä ovat päätöksen seuraamukset. Tulee myös ymmärtää muun muassa, mikä on järjestöjen asema, palvelusetelien tarkoitus tai yksityisen sektorin rooli. Kyse on hyvinvointivaaleista, joissa päätetään palveluista, kirjoittaa Nina Brask (sd.).
Kritiikkiä pitää antaa, kun on sen paikka. Mutta on myös hyvä muistaa, että kannustamalla ja kiittämällä toisiamme saamme positiivisen kierteen aikaan, ja tämä viime kädessä palvelee meitä kaikkia.
Nykyinen sisäministeri lupasi hallituskauden alussa 300 täsmäkoulutettua poliisia. Sinisten silloinen puheenjohtaja lupasi 1000 poliisia lisää.
Kysyn vaan, että missä ne ”konstut” luuraa? Eivät ainakaan Kaakkois-Suomessa, kirjoittaa lukija.
