Hannu Huostila sanoo aina olleensa optimisti. Samanlaista asennetta hän toivoisi näkevänsä nykyistä enemmän myös uusvanhassa kotikaupungissaan Kotkassa.
– Ettei aina ensimmäisenä torpattaisi uusia ideoita.
– Voi olla, että vuosien kuluttua tapahtumakeskus osoittautuu virheinvestoinniksi, mutta nyt kun investointipäätös on tehty, sitä pitäisi tukea, sanoo Hannu Huostila.
Nykyisin Kymijoki ei ole enää samanlainen liikkumisväylä kuin ennen. Liikkumiseen se on silti virkistävä ja elämyksellinen paikka.
Kymijoen itäistä haaraa pääsee nousemaan risteilyllä Sapokasta Karhulan jokipuistoon. Alaspäin jokea lasketaan koskiseikkailuilla. Joen eri haarojen varsien poluilla ja virallisemmilla reiteillä kävellään, pyöräillään ja maastopyöräillään. Joki on näille kulkijoille muutakin kuin virtaavaa vettä – joki on liikkumisen monipuolinen kokemus.
Markus Laitinen on kalastellut Kymijoella kolmisenkymmentä vuotta. Korelan siirtolapuutarhan edessä oleva mattolaituri on hänen suosikkipaikkansa rauhoittua ja nauttia keväästä – ja saada välillä kalaa.
Kotka oli itsestään selvä valinta, kun entinen koripalloilija ja nykyinen kirjailija ja markkinointiviestijä Ville Vainio halusi muuttaa saaresta kaupunkiin.
Viihdymme yhä paremmin ja paremmin. Täällä on kaikki lähellä ja loistavat kuntoilu- ja harrastusmahdollisuudet sekä vilkas kulttuuri- ja urheiluelämä.
Arkkitehti Rurik Wasastjerna pitää Kymijoki-varren teollista arkkitehtuuria ainutlaatuisena kokonaisuutena.
Kirjailija Jari Järvelä pohtii joen merkitystä kymmen vuotta sitten ilmestyneessä romaanissaan Veden paino. Hänen isoisänsä ja isänsä olivat aikoinaan uittopäälliköitä.
Meri- ja saaristokaupunki Kotkan halki virtaa Kymijoki, jonka kosket ovat ainutlaatuiset.
Kuusinen on Kapu Tieaholle Kotkan parasta ulkoilualuetta. Nykyisin näkötornistakin näkee hyvin etelään. Näkymää itään hankaloittavat pitkiksi venähtäneet puut. Tieaho vietti aikaansa lapsena saaressa kesät talvet.
Saaressa ei ole kiire. Hanna Saariaho viettää paljon aikaa Kuorsalossa,
Suomalaisen Arin tuntevat monet haitaria soittavana, kovaa laulavana Ulappa-Arina Kotkassa vuonna 1950 syntyneen Arin juuret ovat saarissa. Hänen äitinsä oli Kuorsalosta ja isänsä Tammiosta.
