Kymijoen tarinoita

Koskenlaskua ja maastopyöräilyä – uutta liikkumista virralla

Nykyisin Kymijoki ei ole enää samanlainen liikkumisväylä kuin ennen. Liikkumiseen se on silti virkistävä ja elämyksellinen paikka.
Kymijoen itäistä haaraa pääsee nousemaan risteilyllä Sapokasta Karhulan jokipuistoon. Alaspäin jokea lasketaan koskiseikkailuilla. Joen eri haarojen varsien poluilla ja virallisemmilla reiteillä kävellään, pyöräillään ja maastopyöräillään. Joki on näille kulkijoille muutakin kuin virtaavaa vettä – joki on liikkumisen monipuolinen kokemus.

Teollisuusperinnön helminauha

Arkkitehti Rurik Wasastjerna pitää Kymijoki-varren teollista arkkitehtuuria ainutlaatuisena kokonaisuutena.

Joki on jatkuvasti liikkuva mielentila

Kirjailija Jari Järvelä pohtii joen merkitystä kymmen vuotta sitten ilmestyneessä romaanissaan Veden paino. Hänen isoisänsä ja isänsä olivat aikoinaan uittopäälliköitä.

Joen synnyttämä

Meri- ja saaristokaupunki Kotkan halki virtaa Kymijoki, jonka kosket ovat ainutlaatuiset.