Korkeakosken Kierikkalassa koko ikänsä vuodesta 1941 asunut Tarja Karell oli vuosia ajatellut, että nyt olisi aika kirjoittaa Kierikkalan kylästä. Paikallishistoriasta ennenkin kirjoittaneelte Karellilta juuri ilmestynyt Korkeakoski Kierikkala – kyläkirja on hänen kuudes teoksensa.
Karell sai omakustannekirjansa tekemiseen avukseen – kuten hän asian ilmaisee – hyvät ystävät ja kylien miehet. Eri kirjoittajat ovatkin laatineet kirjaan osia, jotka kertovat vanhoista suvuista ja ympäristön kylistä, elämän eri puolista. Karell on kirjan toimittaja ja useiden osien kirjoittaja.
– Tämä kirja oli helppo ja mukava tehdä. Muilla kirjoittajilla oli paljon historiallista tietoa, jonka lisäksi aikaisempia teoksiani varten oli olemassa oma pohjamateriaalini.
Tarja Karell sanoo olevansa iloinen ja tyytyväinen, että jälleen uusi kirja on tullut maailmaan, kuin lapsi olisi syntynyt.
– Eihän minulla ole akateemista loppututkintoa, eikä enää vaivaa, jos pilkku on väärässä paikassa. Tämä on jatkuvaa opiskelua, sanoo syyskuussa 80 vuotta täyttävä Karell.
Kirja ei ole mikään lehdykäinen, sillä siinä on noin 260 sivua ja kuviakin toista sataa.
Kotkan sydämessä
Kirjan takakannen teksti kertoo paljon:
”Kierikkalan kylällä on pitkä ja komea historia. Ylpeillä kylä voi myös poikkeuksellisen vilkkaalla liiketoiminnalla. Monien myymälöiden ja käsityöläisyritysten keskittymänä Kierikkala oli aikoinaan ”melkein kaupunki”.
Kaupoista sai ruokatarvikkeita, kankaita, kenkiä, kattiloita, paperitavaraa, hevosvaljaita, naskaleita, nappeja ym.
Suutarit naputtelivat kengänpohjia, vaatturi polki ompelukonettaan, parturi singlasi hiukset, apteekkarilta haettiin särkypulverit ja Sofia Nordbergin pukimo-ompelimo-lyhyttavaraliikkeestä valittiin juhlaleninkien pitsit. Oli kahvilaa, elokuvia, tansseja …”
Ai, miksikö aloin tehdä tätä kirjaa? No siksi, että …
– Kierikkalasta aiottiin 1900-luvun alussa kaupunkia ja sellainen siitä olisi tullutkin, mutta suuret laivat eivät päässeet Korkeakoskesta ylöspäin.
– Kierikkala on Kotkan sydämessä.
Yksi kirjan kirjoittajista Heikki J. Oksanen kirjoittaa näin:
”Lähes 500 vuotta kestänyt kehitystyö koskenpartaalla jauho- ja sahamyllyistä tämän päivän kartongin ja hylsyn valmistukseen sekä energian tuottamiseen on antanut työtä ja leipää tuhansille tekijöille, niin paikalliselle väestölle kuin muualta muuttaneille lentokymiläisille ja antaa edelleen. —
Sahojen synty Kymijokisuuhun edellytti uittojen alkamista Kymijoen itäisessä, Korkeakosken haarassa. Voidaan sanoa, että ilman uittoja nykyinen Kotka voisi olla ”pieni kalastajakylä” Turku-Pietari -moottoritien kupeessa.”
Kirjan muita kirjoittajia ovat ainakin Sirkka Kotola, Esko Pohju, Juhani Lukkari, Seppo Eerola, Kauko Mustonen, Osmo Apunen, Hannu Männistö, Ari Puisto, Pekka Konttinen, Merja Niinistö, Harri Karell ja Matti Suomalainen.
Kyläkirja on myynnissä Kotkan Suomalaisessa kirjakaupassa ja sitä voi tiedustella tekijältä: tarja.karell@kymp.net tai 040 779 0193.
Muun muassa nukketeatterista, paperinukeista ja Kymin akkana olemisesta tunnetuksi tullut Tarja Karell ei aio viettää varsinaisia 80-vuotissynttäreitä, mutta sen sijaan hän järjestää ohjelmallisen Ilakan Karellin tupatalon riihen edustalla 24.7. kello 14 alkaen.
Korjattu 31.5. kello 11.55 Vilakka on muutettu Ilakaksi.
