Lainasin otsikon veljeni 60-vuotissynttärihaastattelusta. Hän puolestaan oli napannut sen Juha Vainiolta.
Kuntavaalit käytiin juuri, mutta puolueparat joutuvat valmistautumaan jo alkuvuodesta pidettäviin hyvinvointialue eli sote- vaaleihin. Uudistus tarkoittaa, että kunnan budjetista katoaa puolet, samoin henkilökunnasta, sosiaali- ja terveystoimen siirtyessä hyvinvointialueelle. Kuntien pitää muutoksen myötä miettiä rooliaan uudelleen ja valmistautua myös kilpaan siitä, kumpi on kukkulan kuningas, kunta vai hyvinvointialue.
Kylmien lukujen ja strategioiden ohella on jokaisen kunnan syytä miettiä, mitä se on syönyt. Millainen sielu sillä on, mikä on aitoa, mikä muualta lainattua ja siis epäaitoa.
Suomen valtio on eräässä suhteessa antanut eräille kaupungeille etumatkan muihin. Kyse on yliopistolaitoksesta. Toimin parikymmentä vuotta sitten Kuopiossa kaupunginjohtajana. En ollut ennen asunut yliopistokaupungissa oikeasti, vaikka olin Helsingin yliopistossa opiskellut. Kuopiossa tajusin, millaisen pöhinän yliopisto ilman muuta kaupunkiin tuo. Ilman yliopistoa Kuopio olisi ollut aika hiljainen kylä.
Kotkalaisuus on aika kaukana akateemisuudesta, vaikka kaupunki onkin saatellut maailmalle monia ansioituneita tiedemiehiä. Eikä Kotkan myöskään kannata esittää jotakin muuta, mitä se ei ole. Kun lähes jokainen kaupunki Suomessa liputtaa jonkun sortin hienouksia, jättää sellainen meininki tilaa perinteelliselle teollisuuskaupungille.
Jos Björn Wahlroosia on uskominen, paperikoneiden määrä tulee Suomessa vähenemään. Mutta teollisuus uudistuu. Ilmastomuutoksen taklaaminen voi tarkoittaa myös Kotkan seudulla uudentyyppisiä teollisia työpaikkoja. Esimerkiksi kelpaa vaikkapa akkuteollisuus, jolla on mielenkiintoisia hankkeita Kotka-Hamina -linjalla.
Osaavan työvoiman puute on Suomen jokaisen maakunnan ongelma. Turun telakka, tai Uudenkaupungin auto- ja akkutehdas ei pyörisi ilman ulkomaalaisvahvistuksia. Kymenlaakso voisi ruveta markkinoimaan itseään sillä, että täältä löytyy teollisuuden työvoimaa. Jos työvoimaa on, yrityksiä tulee. Tietenkin viestin pitää olla rehellinen. Ihmisten pitää olla myös valmiita ottamaan työpaikka vastaan, jos sitä tarjotaan.
Kotkalaisuuteen kuuluu hyvänä asiana itseluottamus. Pelasin kesällä golfia Seppo Kakon (kahden golfarin isä ja yhden appiukko). Hän kertoi tapaamisestaan Vexi Salmen kanssa. Sanoittajanero oli ollut jonkun kotkalaismiehen kanssa ravintolan vessan rännillä. Kotkalaismies oli vilkaissut Salmea ja todennut: ”Miä oon Kotkast”.
Kun ihmiset sanovat noin, se kertoo siitä, että toivoa on. Mahdollisuudet pitää vain käyttää.
KARI HÄKÄMIES
