Kolumni: Tarina on totuutta ihmeellisempi

Eipä arvanneet vanhempani, miksi tutkimme sisareni kanssa niin suurella antaumuksella Raamattua.
Vanha Testamentti on täynnä mitä veikeimpiä tarinoita, ja niistä voi tynnyrissä kasvaneet lapsetkin oppia yhtä sun toista. Ajatellaanpa nyt esimerkiksi Mooseksen kirjan ratkiriemukasta kertomusta Sodoman ja Gomorran tuhosta. Juttuhan menee kutakuinkin näin:

Jumala oli vihastunut Sodoman ja Gomorran jumalattomaan ilonpitoon, ja ryhtyi siksi lyömään vetoa Abrahamin kanssa noiden kahden kaupungin hurskaista ihmisistä. Lopulta päästiin sopimukseen, jonka panoksena oli, että jos kourallinen kunnon väkeä löytyisi, Jumala olisi valmis säästämään kaupungit.

Tuumasta toimeen. Jumala lähetti kaksi enkeliään Sodomaan Lootin, jumalaisena tunnetun miehen tykö. Jotain käsirysyä siinä käytiin kylän miesten kanssa ennen kuin Loot sai luotsattua enkelit kotiinsa. Perillä Loot kestitsi vieraitaan, tarjosipa kunnon isännän tavoin kahta neitsyenä pysynyttä tytärtäänkin viihtyvyyden takeeksi, luonnollisesti ilman rajoitteita. Enkelit kehottivat Lootia kuitenkin pikaisesti ottamaan vaimonsa ja tyttärensä ja kaikki kylän hurskaat, ja pakenemaan vuorille.
Mutta apua! Vihastuneet kylänmiehet olivat tulleet riekkumaan Lootin talon ovelle, ja uhkasivat tappaa kaksi vierasta. Enkelit avasivat oven, ojensivat katensä ja sokaisivat sisälle pyrkijät. Loot vastusti vielä pakenemista, mutta enkelit ottivat Lootia, Lootin vaimoa ja tyttäriä käsivarresta, ja raahasivat väkisin perheen Sodoman ulkopuolelle. Taakse ei ollut lupa katsoa, mutta Lootin vaimo, tuo uskossaan heikko, kääntyi ja katsoi. Eipä olisi kannattanut, sillä hän jähmettyi välittömästi suolapatsaaksi.

Kahtena seuraavana iltana, kun Sodoma ja Gomorra oli hävitetty, tyttäret juottivat isänsä humalaan ja makasivat vuorotellen tämän kanssa. Jumala siunasi isän ja hänen molempien tyttäriensä pyrkimykset perheenlisäyksellä.

Helsingin Sanomat kirjoitti Tiede-sivuillaan 13.10.2021, että oletetun Sodoman ja Gomorran, nykyisen Tall el-Hammamin alueen yllä räjähti 1600 vuotta ennen ajanlaskumme alkua meteoriitti, joka vastasi voimaltaan yli tuhatta Hiroshiman pommia. Räjähdys tapahtui neljän kilometrin korkeudella, joten taivaasta satoi siis todellakin tulta ja tulikiveä, eikä hävitys jättänyt kiveä kiven päälle. Tässä rytäkässä murtuivat Jerikon muuritkin, joista taas löytyy vauhdikas tarina oinaansarvitorvineen ja porttoineen Joosuan kirjasta.

EA MANNERKORPI

Kymensuu
Kymensuu
Jaa artikkeli sosiaalisessa mediassa