Teksti: Petri Pietiläinen
Kuvat: Mika Rokka ja Juha Metso
Nykyisin Kymijoki ei ole enää samanlainen liikkumisväylä kuin ennen. Liikkumiseen se on silti virkistävä ja elämyksellinen paikka.
Kymijoen itäistä haaraa pääsee nousemaan risteilyllä Sapokasta Karhulan jokipuistoon. Alaspäin jokea lasketaan koskiseikkailuilla. Joen eri haarojen varsien poluilla ja virallisemmilla reiteillä kävellään, pyöräillään ja maastopyöräillään. Joki on näille kulkijoille muutakin kuin virtaavaa vettä – joki on liikkumisen monipuolinen kokemus.
– Olen jo yli kaksikymmentä vuotta tehnyt työtä Kymijoen kanssa. Meillä on sekä alajuoksun rajumpaa koskenlaskua että rauhallisempia retkiä Kultaankoskella, Sauli Orimus selittää.
Hänellä on majoitus- ja elämyspalveluita kosken varrella tuottava yritys Erämys – Keisarinkosket Oy, jonka toimipiste sijaitsee juuri Kultaankoskella. Yritys tuottaa elämyksiä joesta ja vähän jännityksestäkin kiinnostuneille.
– Kaikkia koskenlasku ei innosta, sillä juttu voi olla liian pelottava. Näille henkilöille tarjoamme Kultaalla tunnin rauhallisia risteilyjä, joiden aikana kerrotaan joesta ja historiasta.
Orimusta harmittaa se, että hän on tällä hetkellä ainoa joen ympärille keskittynyt yrittäjä. Yksinään ei hänellä riitä resursseja isosemmin markkinoida uskomatonta jokea esimerkiksi pääkaupunkiseudun asukkaille.
– Joki on älyttömän luonnonkaunis ja lyhyen matkan päässä Helsingistä. Paljon on potentiaalia hyödyntämättä. Tarvitsisimme alueelle enemmän yrittäjiä, jotta pääsisimme markkinoimaan yhdessä.
Orimuksen pääkohteena ovat yritykset ja niiden asiakastilaisuudet tai henkilöstön hyvinvointipäivät. Koronavuosi 2020 iski tähän markkinaan syvän loven. Onneksi suomalaiset turistit ja paikalliset paikkasivat tilannetta. Monet kotkalaiset tuovat säännöllisesti muualla asuvia sukulaisiaan ja tuttaviaan laskemaan koskessa.
Normaalivuonna kolmen kosken laskussa tehdään 100–150 retkeä, joiden päälle nautitaan nokipannukahvit. Laskijoiden määrä liikkuu tuhannen ja kahden tuhannen haarukassa. Koskenlasku lähes kaupungin keskustassa on turisteille mieletön elämys. Risteilymatkustajiakin toivotaan mukaan:
– Tarjoamme elämyksiä myös heille. Yli 70-vuotiaita matkustajia ei ymmärrettävistä syistä juttu kiinnosta, mutta nuorempia on meillä ollut jo mukana.
Kymijoen vieressä kulkee molemmin puolin hyvät patikointi- ja pyöräilymaastot. Reiteiltä joki näyttää upealta ja kahvilla voi käydä vaikka Langinkoskella ja Siikakoskella. Reitit löytyvät Kotkan kaupungin sivustolta tai omaehtoisesti kävellen pitkin joen rantaa. Joesta nauttiminen on sallittua jalankin.
Maastopyöräilyreittejäkin Kotkasta löytyy joen sivua pitkin, vaikkakaan ei vielä kilometritolkulla:
Koivulan kohdalla on sekä ylä- että alajuoksun suuntaan hyviä maastopyöräilyyn sopivia polkuja. Virallisia reittejä ne eivät valitettavasti ole, eikä niitä siis pidetä yllä, eikä niitä ole merkitty virallisesti maastoon, Sini Nurmi kertoo.
Nurmi on aktiivinen maastopyöräilijä. Viralliset reitit merkitään maastoon maanomistajan luvalla. Näiden reittien syntymistä hidastaa se, että merkitty reitti ohjaa kulkijat maastoon, mikä aiheuttaa reitin sekä ylläpitovastuun, että vastuun loukkaantumisista. Vain pieni osa Kotkan virallisista reiteistä ylittää joen ja kulkee osan matkaa joen rantoja pitkin. Muualta kuin joelta löytyvät Kotkan parhaimmat reitit:
– Kaksi hyvää ylläpidettyä reittiä ovat Kotkan ladun ylläpitämä reitti Petäjäpirtiltä pohjoiseen ja Tampsanmontulta Äijänvuoren suuntaan lähtevä reitti.
Murmi muistuttaa, että maastopyöräily on kasvava juttu. Kysyntää erilaisille reiteille olisi kovasti pelkästään Kotkassa. Matkailupotentiaalikin on hyödyntämättä. Joen varrella kulkeva reitti voisi ratkaista asian. Kantona kaskessa ovat sekä maanomistajuuskysymys että aktiivisen toimijan puute.
– Kaupungin maille niitä helpoiten saisi. Otettaisiinko reitin ja sen rakenteiden suunnitteluun mukaan sekä harrastajat että ammattilaiset?
