Kotkan kaupungin viime vuoden tilinpäätös on vaikeasta koronavuodesta huolimatta noin 2,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Koko Kotka-konsernin kumulatiivinen ylijäämä kasvoi jo lähes 60 miljoonaan euroon.
Hyvän tuloksen taustalla ovat verotulojen toteutuminen ennakoitua paremmin ja etenkin se, että valtionosuudet toteutuivat noin 15 miljoonaa euroa korkeampina kuin talousarviossa ennakoitiin. Valtionosuuksien kokonaismäärässä näkyvät myös kaupungille osoitetut valtiovallan koronatuet.
Kaupunginjohtajan Esa Sirviön mukaan valtion koronatuet eivät pelkästään selitä hyvää tulosta.
– Kaupungin talous olisi joka tapauksessa tasapainossa, Sirviö sanoi maanantain tiedotustilaisuudessa.
Ylijäämää olivat kasvattamassa myös odotettua pienemmät henkilöstökulut.
Tuloksen myötä kaupungin kumulatiivinen ylijäämä nousee noin 11,3 miljoonaan euroon.
– Vuosi oli erittäin haasteellinen ja vaikea, mutta siitä huolimatta ylsimme erinomaiseen tulokseen.
Ylimääräisiä poistoja
Kotka olisi halutessaan saanut näyttämään tuloksensa paljon paremmaltakin, mutta se ei lähtenyt pikavoittojen tielle. Kotka vastuullisemman ja suunnitelmallisemman taloudenpidon.Pystyimme tekemään noin 14,2 miljoonan euron edestä enemmän kertaluonteisia poistoja kuin talousarviossa ennakoimme.
– Saamme poistettua taseesta tiettyjä omaisuuseriä osin kokonaan, mikä on avuksi tulevien vuosien taloudenpidolle.
Sirviön mukaan lähivuosina kaupungin poistotaso tulee kuitenkin nousemaan merkittävästi muun muassa laajojen kouluinvestointien johdosta, jonka vuoksi nyt tullut mahdollisuus ylimääräisten poistojen tekemiseen on erittäin perusteltu.
Kulttuuriyhtiöille kiitosta
Erinomaiseen tulokseen ylsi myös koko Kotka-konserni (kaupunki ja tytäryhtiöt), jonka ylijäämä vuonna 2020 oli lähes yhdeksän miljoonaa euroa. Konsernin kumulatiivinen ylijäämä on tämän jälkeen liki 60 miljoonaa.
Sirviön mukaan Kotkan konserniyhteisöt ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa sekä talouttaan merkittävällä tavalla ja ovat tässä työssään onnistuneet pääsääntöisesti hyvin.
– On selvää, että korona on vaikuttanut konserniyhteisöihin eri tavalla ja toisille isku on ollut kovempi kuin toisille, mutta kaikki ovat kuitenkin onnistuneet oikein hyvin olosuhteet huomioon ottaen.
Erityisen iloinen Sirviö on siitä, kuinka hyvin kulttuuriyhtiöt (teatteri ja orkesteri) saivat taklattua koronan kielteiset vaikutukset.
Kiitosta kaupunginjohtajalta saa koko kaupunkikonsernin henkilöstö, jolta Sirviön mukaan on löytynyt yhteistyökykyä ja joustavuutta vaikeana koronavuonna.
Konsernin taloudelliset tukijalat ovat edelleen liiketoimintayhtiöt Kotkan Energia ja Haminan-Kotkan Satama Oy.
Kymsoten alijäämien hoitamiseen varauduttu
Suuri vaikutus Kotkan tilinpäätökseen on myös Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymällä Kymsotella, jolle suoritettava kaupungin maksuosuus näyttelee merkittävää osaa kaupungin kokonaismenoista.
– On selvää, että koronaepidemia on vaikuttanut koko volyymillaan juuri Kymsoteen, joka teki viime tilikaudella alijäämää noin 33,5 miljoonaa euroa. Alijäämäisen tuloksen jälkeen Kymsoten taseeseen muodostuu kertynyttä alijäämää ja jäsenkuntien tulee luonnollisesti varautua tämä kertyneen alijäämän kattamiseen.
Tilinpäätöksessä on taseeseen kirjattu yhdeksän miljoonan euron varaus Kymsoten alijäämien kattamiseksi.
Monta uhkaa vaanii
Vaikka juuri nyt Kotkan talous näyttää valoisalta, peikkojakin horisontissa on. Suurin yksittäinen asia, joka vaikeuttaa Kotkan talouden ja toiminnan toteuttamista on jatkuva asukasmäärän väheneminen sekä asukkaiden ikärakenne. Kuolleisuus on syntyvyyttä suurempaa.
Epävarmuutta aiheuttaa myös epätietoisuus tulevien vuosien valtionosuuksista. Sirviö arvelee, että enää ensi vuonna koronatukia ei ole valtiolta tulossa.
Niin ikään työttömien suuri määrä ja kaupungin omistama suuri rakennusmassa aiheuttavat päänvaivaa kuten myös mahdollinen soteuudistus rahoitusratkaisuineen.
