Kotkan-Haminan seutukunta sijoittui jälleen viimeiseksi (25.), kun yritysjohtajat arvioivat Suomen alueiden vetovoimaisuutta yritystoiminnalle. Tilanne oli sama edellisessä kyselyssä kaksi vuotta sitten. Seinäjoen seutukunta arvioitiin jo viidettä kertaa Suomen vetovoimaisimmaksi paikaksi.
Kymenlaaksolla ei mennyt muutenkaan hyvin, sillä Kouvolan seutu arvioitiin toiseksi heikoimmaksi.
Kahden vuoden välein toteutettava Kuntaranking mittaa Suomen eri alueiden vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta. Elinkeinoelämän keskusliiton tutkimuksessa hyödynnettiin kahdentyyppistä aineistoa: yrityksille suunnattua kyselyä sekä aluekohtaisia kuntatalous- ja yrittäjyystilastoja. Vertailuun otettiin mukaan 25 seutukuntaa, joista yrityskyselyssä saatiin eniten vastauksia ja vertailutietoa.
Alueen sijoitukseen vaikuttivat yritysten arvioissa erityisesti seuraavat tekijät: kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyys (esim. kaavoituksen sujuvuus, yritysvaikutusten huomiointi päätöksissä), oman alueen julkiset yrityspalvelut (neuvonta, rahoitus, toimitilat) sekä osallistumismahdollisuus palveluiden tuottamiseen (kilpailu kuntayhtiöiden kanssa, julkiset hankinnat).
Yritysten toimintaedellytykset kehittyivät eritahtisesti eri puolilla maata. Kärkikymmenikössä on silmiinpistävän paljon läntisen Suomen ja etelän seutuja. Vertailun häntäpää painottuu itäiseen Suomeen ja kaakkoon.
Itä-Suomen alueista parhaiten pärjäsi Joensuu (9), joka säilytti hyvän tasonsa koronavuonnakin. Idästä ja pohjoisesta löytyivät kovimmat tulosparantajat: Ylä-Savo (12) ja Kajaani (19). Katso kaikki sijoitukset tiedotteen lopusta.
Koronavuosi näkyi tuloksissa yritysten kasvaneena kriittisyytenä. Silti enemmistö yrityksistä antaa plusmerkkisen arvion paikallisesta elinkeinopolitiikasta, sijaintipaikan sopivuudesta ja yleisestä yritysilmapiiristä. Pienemmillä paikkakunnilla ja kehyskunnissa kuntapäättäjiä arvioitiin keskimäärin suopeammin kuin isommissa keskuskaupungeissa.Voimakkain tyytymättömyys kohdistui julkisen sektorin ja yritysten väliseen työnjakoon palvelutuotannossa.
– Erityisesti pitkän linjan yrittäjät kokivat jäävänsä yrityspalveluiden väliinputoajiksi, jos kunnat panostavat liian yksipuolisesti joko käynnistysvaiheen yrityksiin tai suuryrityksiin. Myös osaajapula on yleistä”, tiivistää tuloksia EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen.
EK:n aluetoiminnasta ja yrittäjyydestä vastaava pk-johtaja Petri Vuorio vetoaa keväällä valittavia kuntapäättäjiä panostamaan pienyrittäjien ja työnantajien toimintaedellytyksiin:
– Suomen kunnat nousevat koronakriisistä vain yhdessä alueen yritysten kanssa. Huolehditaan, että firmat pääsevät tasapuolisilla pelisäännöillä tuottamaan paikallisia palveluita. Varmistetaan, että yrityspalveluita tarjotaan myös työllisyyttä kannatteleville yrityksille. Parannetaan kuntien yhteistyöasennetta yrityksiin päin.
Kuntaranking-kyselyyn vastasi joulu-tammikuussa yhteensä 2 117 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea. Vastaajat edustavat suomalaisia työnantajayrityksiä, joita maassamme on noin 85 000. Tutkimuksessa käytettiin vuoden 2020 aluejakoa.
