Kuntien taloussuunnittelu tuleville vuosille on ehkä vaikeampaa kuin koskaan. Niin myös Kotkassa. Talouden palapelissä on monta liikkuvaa osaa ja kysymysmerkkiä: verotulojen kehitys, uuden hyvinvointialueen sote-kulujen kehitys, valtionapujen taso, väestömäärän kehitys ja monta muuta.
Kaiken lisäksi Kotkan investointitarpeet ovat valtavat: koulu- ja päiväkoti-investointeja, kirjastoa, Kantasatama-hanketta, uimahallia, Arto Tolsa -areenaa ja infran rakentamista.
Jotta kaupungin talous olisi tasapainossa, tulorahoituksella pitäisi kattaa niin investoinnit kuin poistotkin. Tällä hetkellä Kotkan talous kestää noin 20 miljoonan euron vuosittaiset investoinnit ilman että se velkaantuu lisää.
Suunnitelmakaudella 2022-2026 investointitaso on kuitenkin paljon korkeampi eli yhteensä 157 miljoonaa euroa. Vuositasolla se tarkoittaa keskimäärin 31,4 miljoonan euron investointeja.
– Kotkan kantokyky ei riitä, sanoo Kotkan talousjohtaja Pietu Mänttäri.
Käytännössä se tarkoittaa joko joistakin suunnitelluista investoinneista luopumista tai velkamäärän kasvua.
– Toki on hyvä muistaa, että kaupungilla on olemassa noin 30 miljoonaa euroa Kymenlaakson Sähkön osakkeista saatuja varoja, jotka on päätetty kohdentaa ammattikoulun kampuksen ja Satama Areenan investointeihin, toteaa kaupunginjohtaja Esa Sirviö.
Sirviö ja Mänttäri esittelivät Kotkan ensi vuoden talousarviota ja tulevien vuosien suunnitelmia ennen kaupunginhallituksen kokousta maanantaina.
Ensi vuonna alijäämää 7,5 miljoonaa
Kotkan kaupungin ensi vuoden talousarvio on Sirviön esityksen mukaan alijäämäinen noin 7,5 miljoonaa euroa. Kun tähän lisätään Kymenlaakson pelastuslaitoksen hyvinvointialueelle siirtymisestä aiheutuvan ylijäämän purkaminen, pienenee kaupungin taseessa tämän vuoden loppuun ennakoitu 12,1 miljoonan euron kumulatiivinen ylijäämä 0,6 miljoonaan.
Vuoden 2022 talousarvioesitys perustuu nykyisiin tulovero- ja kiinteistöveroprosentteihin.
Hyvinvointialueet lisäävät vaikeuskerrointa
Esa Sirviön mukaan yhden merkittävän vaikeuskertoimen talousarvion tekemiseen on tuonut päätös hyvinvointialueiden perustamisesta. Suomeen syntyy 24 hyvinvointialuetta, jotka vastaavat vuoden 2023 alusta sote-palveluiden järjestämisestä ja näille alueille tulee oma hallinto, jonne päätöksentekijät valitaan tammikuun aluevaaleissa.
Alueet tulevat saamaan rahoituksen suoraan valtiolta ja tässä yhteydessä kuntien rahoitusvastuu mainituista palveluista lakkaa.
– Tämä tarkoittaa valtavaa muutosta kuntien tulopohjaan sekä verotuksen että valtionosuuksien näkökulmasta. Tämän hetken tiedon mukaan kuntien kunnallisveroprosenteista vuodelle 2023 leikataan 12,39 % kautta koko maan.
– Tässä yhteydessä olemme tilanteessa, jossa joudumme päättämään sekä vuoden 2022 että 2023 kunnallisveroprosentin, koska vuoden 2023 osalta sitä ei ole mahdollistaa päättää normaaliin tapaan syksyllä 2022, Sirviö muistuttaa.
– Hyvinvointialueuudistukseen liittyvän kunnallisveroprosentin leikkauksen lopullinen suuruus selviää vasta kevään 2022 aikana, jolloin leikkauksen vaikutus voi olla jotain muuta, mitä tällä hetkellä voidaan arvioida. Lisäksi valtionosuuksien tason lasku varmistuu vasta sen perusteella, miten suuriin sote-kustannuksiin vuoden 2022 talousarvioissaan kunnat varautuvat.
Sirviön mukaan jo pelkästään edellä mainitut kaksi elementtiä tekevät taloussuunnitelmavuosien ennustamisen vaikeaksi.
Kotkan kaupunginvaltuusto saa budjettiesityksen käsiteltäväkseen marraskuussa.
