Kotkassa Kuninkaantie on piilossa

Pentti Välipakka ihmettelee Kuninkaantien varren rumia metsänhakkuita Kotkan Keltakalliolla.

Kulkemistarinoita Kotkassa osa 1

Teksti: Petri Pietiläinen
Kuvat: Mika Rokka

Ennen Kotkaa Kymi oli maa- ja vesiliikenteen solmukohta, jonka halki kulki nykyisin Kuninkaantieksi nimitetty väylä Turusta Viipuriin. Sitä pitkin kulkivat kauppiaat, kuninkaan lähetit ja armeijat, tavalliset ihmiset ja posti 1300-luvulta nykypäivään.
Jotkut tien matkaajista jättivät kirjallisia jälkiä. Englantilainen William Coxe kuvasi kauniisti Pyhtään ja Haminan väliä helmikuussa 1799:
”Maaseutu, jonka läpi kuljimme, oli sarja toisiaan seuraavia kuusi- ja pyökkimetsien peittämiä kukkuloita ja laaksoja, joiden väliin oli siroteltu lukuisia järviä ja joiden päälle oli kaadettu runsain mitoin vuorten jäänteiltä näyttäviä graniittilohkareita. Kuutamoa ei ollut, ei edes Aurora Borealiksen vähäisintä hehkua, ja silti lumi säteili voimakasta valoa.”

Kestikievareita tasaisin välein
Rannikolla kiemurrellut tie kantoi mm. Suuren Rantatien ja Alisen Viipurintien nimeä ennen kuin 1950-luvulla se keksittiin ristiä mahtipontisesti Kuninkaantieksi. Rantatie on Hämeen Härkätien jälkeen toiseksi vanhin kulkuväylä. Rantatietä kuljettiin jo keskiajalla.
Valtiovalta määräsi, että noin 20 kilometrin välein tiellä oli keskikievareita, jotka vielä 1700-luvulla olivat tavallisia maalaistaloja. Niissä pitäjän hollihevoset ja ajomiehet odottivat kyytiläisiä. Jos ne loppuivat, otettiin käyttöön kestikievarin tai lähiseudun talonpoikien hevoset. Kymiä edeltävä kestikievari oli Pyhtäällä, joten Korkeakosken lähistön Kuninkaantien majatalolla on ollut edeltäjä.
Venäjän rajan siirtyminen 1743 Ahvenkoskelle hankaloitti matkantekoa. Haminaan päästiin hyvin, mutta 1700-luvun lopun matkaajat suuntasivat sieltä Lappeenrannan kautta Viipuriin, sillä keskikievarijärjestelmä oli romahtanut. Ei siis ihme, että monet ulkomaalaiset hämmästelivät eroa Ruotsin ja Venäjän välillä. Heidän silmissään Ruotsissa ihmiset olivat siistejä ja hyvinvoivan näköisiä mutta Ahvenkosken jälkeen likaisia ja loputtomassa kurjuudessa eläviä.
”En vieläkään osaa kuvata sitä äärimmäistä kontrastia, joka vallitsi noiden puolen mailin etäisyydellä toisistaan sijaitsevien vartiopostien välillä. Rajan toisella puolella oleva maa oli edelleen Suomea, mutta venäläistä Suomea. (…) Silloin kun on tottunut luottamaan ympärillään oleviin ihmisiin ja heidän rehellisyyteensä, on vaikeaa äkkiä heittäytyä varovaiseksi ja epäluuloiseksi. Olimme saaneet pitkän aikaa nauttia ruotsalaisten rehellisyydestä ja vieraanvaraisuudesta ja se oli tuudittanut meidät sellaiseen hyväuskoisuuteen, josta emme valitettavasti kyenneet heti Venäjälle päästyämme luopumaan.” (Edward Daniel Clarke, Ahvenkoski 1800)

Kuninkaantie Kotkassa nyt
Vuoden 1855 kartta kuvaa Kuninkaantietä Kotkassa. Mikään opaskyltti ei tielle vie kuten muualla matkan varrella tai Haminan museotiellä.
Tie kulkee Sutelantien kautta Kyminlinnan pohjoispuolitse. Sitten ylitetään vanha silta suuntana Korkeakoski, josta edetään Virsumäentietä Vanhalle Viipurintielle Tavastilantien risteykseen ja niin edelleen.
Vanhalla Viipurintiellä tapaamme Saksalassa asuvan Pentti Välipakan. Hän harmittelee Kotkan kaupungin välinpitämättömyyttä kylätietä kohtaan:
– Katsokaa tuota raiskiota, toisella puolella on suojeltu alue, mutta toiselle ei jätetty puita suojaksi, Pentti Välipakka kommentoi.
Välipakka osoittaa avohakkuualuetta. Kaupunki kaavoitti sen tehdasalueeksi. Kun kaupunki hankki maat, se ei piitannut, että maanomistajat hakkasivat kaiken jättämättä suojavyöhykettä historialliselle tielle. Välipakka kulkee nyt kotiinsa kiertotietä, eikä haluaisi matkailijoidenkaan näkevän hävitystä:
– Kuninkaantie ei välttämättä kulkenut tästä 1300-luvulla mutta näillä main. Mutkainen ja ihana soratie. Kaupunki olisi voinut sopia suojavyöhykkeestä, eikä museovirastolta varmaan kysytty mitään. Idyllinen kylätie pilattiin, historian kerroksia hävisi.
Välipakka muistuttaa, että Vanhalla Viipurintiellä on museaalista arvoa, ja voisihan sitä kylteillä mainostaa. Nyt Kuninkaantielle haluavat katsovat reitin, vaikka Kotkan Internet-sivuilta kohdasta pyöräilyreitit.

Ilmakuvassa Kuninkaantietä Kyminlinnassa.

Rantatie koukkasi jokaisen merkittävän asutuksen ja kartanon läheltä. Yllä Kyminkartano ja alla vanha silta.

Kuninkaantien majatalo Korkeakoskella.
Ketunpoikien kisa saaliista.
Fasaanikoiras

Västäräkki levähtää syysmuutolla Kuninkaantien varrella.

Kymensuu
Kymensuu
Jaa artikkeli sosiaalisessa mediassa
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin