Kunnat uuden edessä

Ennen kesän istuntotauolle jäämistä, eduskunta hyväksyi lait uusista hyvinvointialueista. Käytännössä on kyse siitä, että vuoden 2023 alusta lukien kunnat eivät enää vastaa sosiaali- ja terveydenhuollosta, vaan tehtävä siirtyy hyvinvointialueille. Soten lisäksi mukaan tulee ainakin pelastuslaitos, myöhemmin kenties muitakin tehtäviä.
Uusia alueita hallitaan suoralla kansanvaalilla valituilla aluevaltuustoilla. Ensimmäiset vaalit pidetään jo ensi vuoden tammikuussa. Kyseessä on suurin hallinnollinen muutos suomalaisessa yhteiskunnassa kenties sataan vuoteen, mutta ihmisten tietoisuus asiasta on kovin heikkoa, ja sen vuoksi myös mielipiteet heittelevät laidasta laitaan.
Vaaliaktiivisuuden ennustaminen on haastavaa. Kuntavaalit pidettiin vasta keväällä ja ihmisiä vaivaa vaaliväsymys ja myös koronalla saattaa olla osuutensa siihen, että vaalihuoneistojen oville ei kenties muodostu jonoja.

Kunnille muutos on suuri ja periaatteellinen. Tähän asti on ollut itsestään selvää, että kunta on julkisen hallinnon perusyksikkö alueella. Sotea on toki nykyisin hoidettu kuntia suurempien yksikköjen toimesta, esimerkiksi Kymsote Kymenlaaksossa. Mutta kuntayhtymät ovat kuntien omistamia. Jotkut kunnat ovat palveluita ulkoistaneet (Pyhtää), mutta niissäkin viimeinen sana on kuulunut kunnalle. Uusi hyvinvointialue tulee sen sijaan olemaan kunnista täysin riippumaton ja se tavallaan kilpailee kuntien kanssa ainakin siitä, ”kuka on kuka”.
Kunnan keskeiseksi palvelualueeksi jää sivistystoimi. Pienimmissä kunnissa pitkin Suomenniemeä ollaan kuitenkin siinä tilanteessa, että kunta alkaa olla liian vähäväkinen edes yhtä oppilaitosta varten. Käykö niin, että hyvinvointialue rupeaa hoitamaan myös kouluja?
Kuntien virkamiesjohdossa uudistus näkyy niin, että elinvoimaan liittyviin kysymyksiin jää enemmän aikaa. Se on hyvä asia, koska selvää on, että Suomen kuntarakenne ei voi säilyä nykyisellään, jos asukasluvut pienenevät vuosi vuodelta. Siksi on tärkeää, että kunta ymmärtää rakentaa itselleen oikeanlaisen brändin.

Kotka on aina ollut teollisuuskaupunki, eikä se voi muuksi muuttua. Kotkan kaltaisia kuntia sanotaan usein menneisyyden paikkakunniksi, mutta tilanteessa, jossa monen sortin hipsteritalous on tullut muotiin, on aidolle teollisuusimagolle tilaa. Toki teollisuuden sisältö muuttuu ja modernisoituu, mutta mitään hävettävää ei ole siinä, että kertoo olevansa ”oikean työn kaupunki.”
Pyhtään uutisia on viime aikoina ollut mukava lukea. Kunta on pieni, mutta ketterä. Hyvää asumista, hienot tontit, nuorekas, luova kuntajohto. Monet Pyhtään kokoiset kunnat tulevat putoamaan kuntakisailussa, mutta hyvässä vauhdissa oleva Pyhtää ei taatusti.
Hamina on kaupunki, joka tunnetaan kokoaan paremmin. Sillä olisi edellytys kehittyä itäisen Suomen Naantaliksi (yksi Suomen varakkaimmista kunnista). Haminan on vain osattava pitää itsestään enemmän ääntä. Koronan myötä Haminan kaltaisilla kunnilla on kotimaan matkailussa mahdollisuutensa, olkoonkin, että Suomessa ei Kittilää ja Kuusamoa lukuun ottamatta yksikään kunta voi rakentaa strategiaansa yksinomaan matkailun varaan.

Uudet valtuustot, hallitukset etc. aloittivat juuri. Niiden tehtävä on pitää virkamiesjohto liikkeessä. Lastulevypöydän ääressä virkaillen kunta putoaa kilpailussa, mutta aktiivinen pärjää Kymenlaakson leveysasteilla varmasti.
KARI HÄKÄMIES
Kirjoittaja Varsinais-Suomen maakuntajohtaja ja kirjailija.

Kymensuu
Kymensuu
Jaa artikkeli sosiaalisessa mediassa
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin