Kymi-Seura juhlii 45-vuotista taivaltaan Jokipuistossa sekä Hovin ja vanhan pappilan alueella

Kymi-Seuran puheenjohtaja Seppo Eerola (oik.) ja varapuheenjohtaja Timo Sunila toivottavat kaikki tervetulleiksi yhdityksensä 45-vuotistapahtumaan.

Karhulan kauppalan ja Kymin kunnan pakkoliitoksesta Kotkan kaupunkiin on kulunut 45 vuotta. Saman verran on kulunut aikaa Kymi-Seuran perustamisesta. Seura juhlii 45-vuotista taivaltaan lauantaina 7.8. tapahtumalla, joka alkaa Karhulan Jokipuistosta ja josta se siirtyy Karhulan Hovin kautta vanhan pappilan alueelle.

– Kymi-Seurasta ei aikoinaan ollut tarkoitus tehdä mitään vastarintaliikettä, vaan yhdistys, joka synnyttää uusia ideoita rakentavasti, kertoo seuran nykyinen puheenjohtaja Seppo Eerola.
Alkuvaiheessa Kymi-Seura järjesti kesäisen tapahtuman vuosittain, mutta nykyisin viiden vuoden välein.

Tukinuittaja-patsaan siirto otti aikaa
Ideoita onkin syntynyt. Yksi niistä oli Emil Wikströmin Tukinuittaja-patsaan siirtäminen Hovinsaarelta Karhulan Jokipuistoon. Tosin aivan käden käänteessä siirto ei tapahtunut. Kymi-Seura kävi esittämässä asiaa silloisen kaupunginpuutarhurin Heikki Laaksosen pakeilla jo vuonna 2008, jolloin esitetty uusi paikka oli vielä nimeltään Ystävyyden puisto. Patsas siirrettiin vasta, kun Jokipuisto valmistui vuonna 2014.
Syynä viiveelle oli, että patsas oli vuonna 2008 juuri siirretty silloiseen paikkaansa, eikä järeällä graniittialustalla seisovaa tukinuittaja noin vain siirrelty. Perusteluja veistoksen siirtämiseksi toki pidettiin historiallisesti pätevinä, mutta kaupungin taloudellinen tilanne ei sallinut siirtoa.
Seppo Eerola on luvannut juhlatapahtumassa kertoa enemmän patsaan siirtoon liittyvistä asioista.

Kymintie pääsi maailmankartalle
Toinen Kymi-Seuran aloite, joka on johtanut konkreettisiin toimiin, liittyy Kymintien nimeämiseen. Tuolloinkin valtuutettuna toiminut Eerola vei asiaa eteenpäin valtuustoaloitteena. Kymintieksi nimettiinkiin Kyminlinnasta aina Korkeakoskelle ja Karhulantiehen päättyvä osuus, joka sai vuosituhannen vaihteessa uusia osia.
Kyminlinnassa tien alku oli ollut vailla nimeä ja mainittu muun muassa Hyväntuulentie jatkeena. Aloite johti siihen, että koko tieosuus Kyminlinnasta Karhulantiehen nimettiin Kymintieksi ja pohjoisosan Tampsantie poistui nimistöstä muuttuen osaksi Kymintietä.

Tupensyöjästä on tehty arvonimi
Kymi-Seuran juhlatapahtuman yksi kohokohta on kymiläisen vaikuttajan palkitseminen Tupensyöjä-palkinnolla. Alun perin tupensyöjä kulki kansan suussa pilkkanimenä, mutta Kymi-Seura on kääntänyt kunniajäsenen arvonimeksi.
Tapahtuma alkaa Jokipuistossa 7.8. kello 11.30. Kello 13 alkaa ohjelma Karhulan Hovin alueella, jossa sukelletaan Karhulan historiaan 1800-luvun lopulla muun muassa kuvaelman myötä.
Sen jälkeen siirrytään vanhan pappilan alueelle ja tutustutaan vanhaan pappilaan. Tilaisuus päättyy kahvitarjoiluun pappilan puistossa.

Eija Anttila
Eija Anttila
Jaa artikkeli sosiaalisessa mediassa