Kyminlinnan tulevaisuuden suunnittelu etenee monella rintamalla – kansalaisyhdistys perustettiin eri toimijoiden linkiksi ja tueksi

Jari Launio ja puolisonsa Tarja Rantaruikka ovat uuden yhdistyksen pääarkkitehteja.

Vuosia kestänyt suunnittelu Kyminlinnan linnoituksen uusista käyttömahdollisuuksista on edennyt asemakaavan luonnosvaiheeseen. Kotkan kaupunkirakennelautakunta käsittelee asemakaavaluonnosta tiistaina ja päättää sen asettamisesta julkisesti nähtäville. Asemakaava-alue ulottuu jonkin verran myös linnoituksen ulkopuolelle Jokirannantien alueelle, jossa myös on muinaismuistokohteita.
Myös Kyminlinnan linnoitusalueen tulevaisuudesta kiinnostuneet kansalaiset ovat aktivoituneet. Vajaa vuosi sitten perustettu Kyminlinnan Linnoitusalueen ystävät ry haluaa toimia muun muassa välittäjänä ja yhteistyökumppanina linnoitusalueen tulevassa toiminnassa.
Yhdistyksen perustamisessa primus motorina on toiminut Jari Launio, joka työskenteli pitkään armeijan palveluksessa nimenomaan Kyminlinnassa. Launiolle Kyminlinna on sydämen asia. Hän tuntee alueen läpikotaisin ja tunnistaa sen tulevaisuuden mahdollisuudet muun muassa matkailukohteena, kulttuuritapahtumien pitopaikkana ja miksei myös osittain asumiskäytössä.

– Yhdistyksemme haluaa nimenomaan tehdä yhteistyötä viranomaisten ja tulevien toimijoiden välissä alueen historiaa kunnioittaen ja tietoutta lisäten, Jari Launio sanoo.

– Meillä on jo hirveästi ideoita, mutta kaikki uudet ideat ovat tervetulleita.
Kahden suuren kasarmirakennuksen välissä olisi Launion mielestä oivallinen paikka konserttien järjestämiselle. Siihen olisi helppo rakentaa myös suojakatos.
Korona on hidastanut myös uuden yhdistyksen liikkeelle lähtöä, mutta pelkästään Facebookin kautta jäseniä on jo nyt noin 40.

Kahden suuren kasarmirakennuksen välinen tila sopisi mainiosti esimerkiksi konserttien pitämiseen. (Kuva: Tarja Rantaruikka)

Kaavaluonnos mahdollistaa
myös lisärakentamisen

Luottamushenkilöiden käsittelyyn tuleva asemakaavaluonnos ei ainakaan ole esteenä Kyminlinnan ystävien haaveille. Se tähtää nimenomaan siihen, että linnoitus on tulevaisuudessa elävä osa kaupunkia. Nähdään, että alueen aktiivinen käyttö edesauttaa rakennusten ja rakenteiden korjaamista, kunnossapitoa ja säilymistä jälkipolville.
Luonnoksen mukaan käyttöä ja alueen elävöittämistä edistää myös alueen lähtökohtiin soveltuva uudisrakentaminen. Myös reittien rakentaminen suojelulla alueella nähdään tärkeänä alueen elävyyden ja kehittämisen kannalta. Kaavaluonnoksessa onkin osoitettu useita jalankulun reittejä sekä ajoreitti linnoituksen läpi.
Linnoituksen itäpuolelle
matkailua tukevia palveluita
Kaavaluonnoksessa otetaan kantaa myös linnoituksen itäpuolella sijaitsevaan Jokirannantien alueen kehittämiseen. Junaradan aluevarauksessa on huomioitu suunniteltu kaksoisraide. Kaksoisraiteen junaseisake edellyttää, että radan ali on jalankulkuyhteys. Kaavassa määritelty radan alittava yhteys mahdollistaa myös yhteyden linnoituksen ja Jokirannantien alueen välille.
Jokirannantien alueella on ennestään asustusta. Ranta-alueella on lisäksi asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, joka mahdollistaa paitsi asumista myös liiketoimintaa. Alueelle toivotaan matkailuun ja linnoitusalueeseen liittyviä palveluita. Liiketoimintaa ja esimerkiksi hotellin voi sijoittaa liikerakennusten korttelialueelle.
Jokirannantien varrella on esitetty suojeltavaksi kaksi rakennusta: ns. komendantintalo sekä varuskunnan saunana toiminut rakennus. Alue on kaavassa muinaismuistoaluetta. Yksittäisiä muinaismuistokohteita on lisäksi Koskenrannantien pohjoispuolella ja ns. komendantintalon pihapiirissä.

80 hehtaaria ja kolme kilometriä
Kyminlinnan linnoituksen rakentaminen alkoi 1790-luvun alussa osaksi venäläisten puolustusjärjestelmää. Linnoituksen rakennustöiden valvojana toimi aluksi venäläinen marsalkka Aleksandr Suvorov. Tämä niin sanottu Suvorovin linnoitus purettiin uuden, kuusi kertaa suuremman Kyminlinnan tieltä, joka rakennettiin vuosina 1803–1808. Alue on noin 80 hehtaarina ja muurien pituus noin kolme kilometriä. Puolustusvoimien toiminta päättyi linnoituksessa vuonna 2005.
Alue on valtion omistama (Senaatti-kiinteistöt). Myös Metsähallituksella on omat intressinsä alueella. Paikallisia toimijoita ovat muun muassa Kotkan kaupunki, Kymenlaakson liitto ja kehitysyhtiö Cursor Oy.
Kyminlinna kuuluu Museoviraston luokittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

Turun portti sijaitsee linnoituksen itäisellä sivustolla. Läntisellä sivulla on Viipurin portti. (Kuva: Tarja Rantaruikka)

Turun portti ja kasematit. (Kuva: Tarja Rantaruikka)
Kasarmit kuvattuna toisesta suunnasta. (Kuva: Tarja Rantaruikka)
Vesi valuu. (Kuva: Tarja Rantaruikka)
Hiljainen tie. (Kuva: Tarja Rantaruikka)

Eija Anttila
Eija Anttila
Jaa artikkeli sosiaalisessa mediassa