Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostattanut keskustelun Lenin-patsaasta Kotkassa: pitäisikö se siirtää pois vai voiko se edelleen jäädä sijoilleen ikään kuin historiallisena dokumenttina.
Asiasta ollaan puolesta ja vastaan. Leninin siirtämisestä esimerkiksi museoon on tehty sekä valtuusto- että kansalaisaloite. Kiihkeimmin siirtämistä vastustaa vasemmistoliitto.
Asia kävi kertaalleen Kotkan valtuustossakin, josta se palautettiin uudelleen valmisteluun. Ensimmäisellä kierroksella päätösesitys oli, että Lenin saisi edelleen katsella kotkalaista elämänmenoa Pohjoispuistokadulla sijaitsevassa, yhä nimeämättömässä puistossa.
Vasemmistoliiton Joona Mielonen teki valtuuston kokouksessa esityksen asian palauttamisesta uudelleen valmisteluun toiveella, että ”Lenin-patsas pidetään nykyisellä paikallaan niin, että Lenin-patsaan yhteyteen pystytetään opaskyltti, jossa kerrotaan perusteellisesti ja kaunistelematta patsaan taustahistoria”.
Mielosen esitys sai taakseen valtuuston selvän enemmistön, mutta monen esitystä kannattaneen mielestä uudelleen valmistelu pitää kohdistaa nimenomaan patsaan poistamiseksi katukuvasta.
Nyt uusi esitys on luottamusmieskäsittelyssä kaupunkirakennelautakunnassa 24.5. Virkamiesvalmistelu on tullut saamansa palautteen perusteella siihen johtopäätökseen, että Lenin-patsas on syytä siirtää museoon.
– Teemme kaikkemme, että Lenin-patsas pysyy paikoillaan, Joona Mielonen sanoo.
Missä on voittaneen osapuolen muistomerkki?
Vasemmistoliiton kanssa täysin eri mieltä Lenin-patsaan kohtalosta on kotkalainen historianharrastaja, majuri evp. Pertti Huhtanen, joka on kirjoituksillaan ottanut vahvasti kantaa julkisuudessa. Hän kritisoi paitsi Lenin-patsasta Kotkassa ja vaatii sen siirtämistä, mutta myös kotkalaista ”patsaspolitiikkaa” ylipäänsä.
Huhtanen kysyy, miksei Kotkassa ole yhtään muistomerkkiä vuoden 1918 voittaneen osapuolen, valkoisen Suomen muistomerkkiä. Sen, joka rakensi nyky-Suomen yhteistyökykyisen vasemmiston kanssa.
– Lenin-patsas ei edusta Kotkan historiaa, vaan bolshevismin ja joukkoterrorismin historiaa.
– Lenin kävi Kotkassa kerran, mutta Mannerheim kahdesti. Miksei Kotkassa ole hänen muistomerkkiään? Huhtanen kysyy.
– Tämä on käsittämätön tilanne. Olen ehdottanut Vapaus-monumenttia.
Huhtanen sanoo, ettei hän ole mikään patsasten kaataja tai töhrijä. Hän tekeekin selvän eron joukkoterroristiksi kuvailemansa Leninin ja Suomen punakapinallisten välillä.
– Kotkan punaisten muistomerkit pitää toki säilyttää. Ei sen vuoksi, mitä he tekivät, vaan sen vuoksi, että he joutuivat kärsimään kohtuuttomasti erehdyksestään. Lenin-patsas ja punaisten muistomerkit ovat kaksi aivan eri asiaa.
Kaksi tapaa kohdella massamurhaajaa
Sekä Huhtanen että Mielonen hakevat perustelut näkemyksilleen historiasta, mutta tulokulmat ovat erilaiset. Kuten Huhtanen myös Mielonen pitää Leniniä terroristina ja massamurhaajana.
Kun Huhtanen perustelee patsaan siirtämistä Suomen itsenäistymiseen liittyvillä tapahtumilla, Mielonen perustelee säilyttämistä Kotkan tuoreemmalla historialla, ajalla, jolloin Neuvostoliitto päätti lahjoittaa patsaan Kotkalle vuonna 1979. Toki myös se, että Lenin kävi Kotkassa ja puhui työväentalossa, on hänen mielestään yksi syy patsaan pitämiseksi paikoillaan, mutta ei tärkein.
– Tärkeämpi asia on se, että Lenin-patsas on suomettuneisuuden muistomerkki ja sellaisena se pitäisi säilyttää.
Mielonen huomauttaa, että kun Neuvostoliitto päätti pakkolahjoittaa patsaan Kotkalle, kaikki vasemmalta oikealle olivat rähmällään.
– Lahjan vastaanottamista olivat hyväksymässä kaikki puolueet, nekin, joiden ei ideologiansa puolesta niin olisi tarvinnut.
– Siksi on äärimmäisen tärkeää, että patsas säilyy paikallaan, muuten olemme lakaisemassa omaa historiaamme maton alle.
Mielosen mukaan monet eivät ymmärrä, että Lenin-patsaan kanssa samassa puistossa oleva Lenin puuttuva käsivarsi -teos on nimenomaan totalitarismin kritiikkiä. Hän huomauttaa, että Leninin kädessä ei ole esimerkiksi kukkanen, vaan siinä on ”massamurhaajan viimeinen rööki”.
Mielosen mukaan rakentavampaa kuin patsaan siirtely olisi kehittää nyt kaksi teosta sisältävää kokonaisuutta ja tuoda puistoon lisää totalitaristisia valtioita kritisoivia teoksia.
– Jos loogisia ollaan, Kotkasta pitäisi sitten poistaa monia muitakin muistomerkkejä kuten venäläisten lahjoittama Ruotsinsalmen taistelun muistomerkki, jolla muistellaan venäläisiä merisotilaita.
Patsas olisi voitu siirtää jo 30 vuotta sitten
Pertti Huhtanen ei ole aktivoitunut Lenin-patsaan suhteen Ukrainan sodan vuoksi. Hän oli patsasta vastaan jo silloin, kun se Kotkaan tuli. Huhtanen toimi tuolloin Kirkonmaan päällikkönä.
– Kotkan poliittisella ja virkamiesjohdolla on ollut aikaa, ilman ulkoista painostusta, siirtää patsas Neuvostoliiton hajoamisesta 1991 lähtien.
