Liisa Helve-Sibaja ajautui osittaiseksi kotiäidiksi Sveitsiin – miten siinä niin pääsi käymään?

Hilja (vas.) ja Liisa Sibaja Zermattista, taustalla Matterhorn.

Miltä tuntuu, kun korkeasti koulutettu, nuori ja älykäs suomalaisnainen huomaakin yhtäkkiä joutuneensa kotiäidiksi sveitsiläiseen pikkukylään Zollikoniin Zürichin kupeeseen ja elämään turvallista peruselämää costaricalaisen miehensä ja tyttärensä kanssa?

– Eihän tämän näin pitänyt mennä, ajatteli aikoinaan kotkalaislähtöinen vapaa toimittaja ja kirjailija Liisa Helve-Sibaja, joka toki osasi nähdä myös Sveitsissä asumisen hyvät puolet.

– Minulla on asioihin perspektiiviä. Olen ollut myös maissa, joissa eläminen ei ole kovin helppoa, Liisa Helve-Sibaja sanoo.
Vuoden pituiseksi ajateltu Sveitsin-visiitti on venähtänyt 21 vuodeksi ja kolmekulttuurisen perheen elämä asettunut uomiinsa.
Sveitsi on Helve-Sibajan mielestä suomalaiselle monessa mielessä helppo maa elää ja Zürich kansainvälisenä kaupunkina maahanmuuttajalle hyvä ympäristö.

– Sveitsiläiset ovat melko samanlaisia kuin suomalaiset, vaikeasti lähestyttäviä, jotka haluavat pysytellä omissa oloissaan. He myös mielellään neuvovat, miten kuuluu olla ja tehdä.

– Perusmoraalissakin suomalaiset ja sveitsiläiset ovat samoilla linjoilla.

Liisa Helve-Sibaja patikoimassa.

Asiat muuttuvat Sveitsissäkin

Mutta toki kulttuurierojakin on, lähtien siitä, että toisin kuin Suomi, Sveitsi on perinteinen kotiäitiyhteiskunta, jossa naiset saivat äänioikeuden valtiollisissa vaaleissa vasta 1970-luvulla ja Appenzeller Innerohdenin kantonissa naisilla oli sananvaltaa alueellisissa asioissa vasta 1991.
Asiat toki muuttuvat Sveitsissäkin ja ovat muuttuneet kahdenkymmenen viime vuoden aikana, jonka Helve-Sibajan perhe on asunut siellä.

– Nuoret eivät enää suostu vanhaan kaavaan.

– Nykyisin lähes kaikki naiset käyvät töissä paitsi silloin, kun lapset ovat pieniä.
Kunnallista päivähoitoa ei Sveitsissä tunneta ja yksityinen päivähoito on kallista, kuten kaikki Sveitsissä. Kun nyt 21-vuotias Hilja oli pieni tyttö, Helve-Sibaja sanoo laskeneensa, kuinka monta juttua hänen toimittajana pitäisi Suomeen lähettää, jotta päivähoito tulisi maksettua.

– Miinukselle olisi mennyt, vaikka olisin suoltanut viisi juttua viikossa.

Hilja ja Aldo Sibaja patikoimassa Melchsee Fruttin huikeissa maisemissa.

Hausfraun elämästä kirja

Kokemuksistaan kotiäitinä Sveitsissä Liisa Helve-Sibaja kirjoitti kirjan Hausfrau – kotona Sveitsissä, joka ilmestyi Atenan kustantamana 2015. Kirjan rakenteena on kotiäidin viikko maanantaista sunnuntaihin kaikkine rutiineineen. Teos sisältää myös kuvausta sveitsiläisestä yhteiskunnasta, luonnosta ja esimerkiksi koulujärjestelmästä.
Tekstiään Helve-Sibaja on ryydittänyt anekdooteilla, joissa muun muassa ihmetellään Suomen ja Sveitsin kulttuurieroja. Kuten vaikka sitä, että sveitsiläiset eivät käytä käsineitä, paitsi silloin, kun he lähtevät patikoimaan vuoristoon. Kaupungilla voi nähdä toppapukuihin ja karvahattuihin puettuja lapsia, joiden paljaat, punaiset kädet pilkottavat hihoista.

Vain parhaat pääsevät lukioon

Kun Hilja tuli kouluikään, perhe mietti vakavasti, jäädäkö Sveitsiin vai palatako Suomeen.

– Jälkikäteen ajatellen olisi ollut helpompaa, jos Hilja olisi käynyt koulunsa Suomessa.
Sveitsissä kouluun mennään kuusivuotiaana ja viidennen luokan jälkeen alkaa hirvittävä paine. Silloin pyritään kuusivuotiseen lukioon, jonne pääsee vain paras aines ja käytännössä ne, joiden vanhemmilla on varaa kouluttaa lapsiaan. Lukiossa pystyy etenemään vain, jos saa riittävän hyvät arvosanat. Vain viidennes suorittaa lukion loppuun saakka.

– 12-vuotiaana lapsen täytyy tietää, haluaako akateemisen koulutuksen.
Loppu ikäluokasta menee niin sanottuun oppisopimuskoulutukseen, jossa työelämän kautta kouluttaudutaan ammattiin.

– Sitäkin kautta voi vielä yliopistoon päästä. Polkuja on tosi monta.
Sellainen avautui myös Hiljalle, joka kokeili lukiota, mutta se ei tuntunut omalta. Nyt hän opiskelee Zürichin taideyliopistossa.

Helve-Sibajan perheen kylästä Zollikonista on vain neljä kilometriä Zürichin keskustaan (kuvassa).

Kohtalona Latinalainen Amerikka

Liisa Helven kansainvälinen elämä alkoi, kun hän vietti vuoden Hondurasissa 15-vuotiaana, peruskoulun ja lukion välissä. Insinööri-isä työskenteli Enso Gutzeitilla ja sai komennuksen. Silloin syttyi myös Liisa Helven kipinä latinalaisamerikkalaista kulttuuria ja espanjan kieltä kohtaan, jotka aktivoituivat uudestaan maisterin opintojen gradu-vaiheessa.

– Halusin tehdä yleisen kirjallisuustieteen graduni latinalaisamerikkalaisesta kirjallisuudesta ja mietin, mihin levottomista maista nuori, vaalea pohjoismaalainen nainen uskaltaisi lähteä. Costa Rica oli rauhallisin.
Gradu-reissusta seurasi rakastuminen nykyiseen aviomieheen Aldo Sibajaan ja neljän vuoden ping-pong-elämä kahden maan välillä. Lopulta sähkö- ja elektroniikkainsinööriksi opiskellut Aldo muutti 1995 Kotkaan, jossa Liisa oli harjoittelussa ja määräaikaistöissä Kymen Sanomien uutistoimituksessa.
Kun Liisa Helve ei vakituista paikkaa toimituksesta saanut, pariskunta muutti Helsinkiin. Liisa pääsi ensin Ylen kotimaan- ja sitten ulkomaantoimitukseen, Aldo oli töissä Nokialla, kunnes 1999 Aldolle tarjottiin mahdollisuutta työskennellä ulkomailla. Saksankielisistä maista paikaksi valikoitui Sveitsi. Aldo Sibaja oli kotimaassaan käynyt saksankielisen koulun.

Projekteja pukkaa ja toista kirjaa

Kotiäitiä uhkaavan mökkihöperyyden Liisa Helve-Sibaja on onnistunut torjumaan monin keinoin ja projektein. Toimittajan ammattiaan hän on harjoittanut sen, minkä on pystynyt ja mitkä ovat olleet suomalaisten tiedotusvälineiden vaihtelevat tarpeet ja mahdollisuudet ostaa juttuja.

Keskisuomalaiseen hän on kirjoittanut kolumneja ja erilaisiin ammattijulkaisuihin juttuja. Helve-Sibaja toimii suomen kielen opettajana sveitsiläisille, muun muassa Pirmin Maderille, josta oli juttuja edellisessä Kymensuu-lehdessä (juttu löytyy myös tästä verkkojulkaisusta).
Blogia Helve-Sibaja kirjoittaa lähinnä siksi, että suomen kieli pysyisi notkeana. Paikallisen tanssistudion respassa hän käy silloin tällöin töissä jutellakseen ihmisten kanssa.

– Mulla on näitä projekteja monta limittäin ja lomittain. Yksi niistä on Tripsteri. Se on suomalainen matkamedia netissä ja tein sinne Zürich-oppaan ja nyt näistä ympyröistä olen päätynyt tekemään virtuaaliopastuksen Zürichissä.
Liisa Helve-Sibajalta on tulossa myös toinen kirja, Reppu ja reitti. Kirjan tarinoissa patikoidaan Sveitsin alppijärville, riippusiltojen yli, jäätikön sivua ja palmurajaa kohti. Kirja toimii matkaoppaana retkelle tai sitä suunnitteleville, mutta yhtä hyvin sitä voi lukea kotisohvalla.

– Pelkkää matkaopasta en halunnut tehdä. Tarinoiden pohjana ovat aiemmat blogikirjoitukseni patikkaretkistä ympäri Sveitsiä.
Merkittyjä polkuja on Sveitsissä lukematon määrä, tavallisista patikkapoluista alppireitteihin, tasaisista ja helpoista jyrkkiin ja vaikeisiin, jopa vaarallisiin.

– Itse olen pysytellyt keskivertoreiteillä, korkeimmille alppireiteille, missä tarvitsee jo erityisvarusteita ja osaamista, en mene.
Reppu ja reitti (Avain) ilmestyy elokuussa.

Liisa Helve-Sibaja

  • Vapaa toimittaja ja kirjailija.
  • Syntynyt 1967 ja käynyt koulunsa Kotkassa.
  • Vuosi Hondurasissa peruskoulun ja lukion välissä.
  • Ylioppilas Kotkan lyseosta 1987.
  • FM Tampereen yliopisto, pääaineena yleinen kirjallisuustiede.
  • Gradu-vaiheessa vuosi Costa Ricassa.
  • Asunut Sveitsin Zürichissä (Zollikon) vuodesta 1999.
  • Perhe: aviomies ja tytär. Vanhemmat ja veli asuvat edelleen Kotkassa.
  • Elämäntapaan kuuluu paljon liikkumista: mm. patikointia Sveitsin vuoristossa ja maastopyöräilyä.
  • On kirjoittanut kirjan Hausfrau – kotona Sveitsissä (Atena 2015) ja tulossa on Reppu ja reitti (Avain 2021).
Liisa Helve-Sibaja kahvitauolla kesken patikkaretken.

Jutun kuvat: Liisa Helve-Sibajan arkistosta.

Päivitetty 9.4. kello 10.23, otsikkoon lisätty sana osittaiseksi, lisätty Appenzeller Innerohdenin kantonissa, tietokone- ja elektroniikkainsinööri korjattu muotoon sähkö– ja elektroniikkainsinööri sekä Liisan viimeistä kommenttia muutettu.

Eija Anttila
Eija Anttila
Jaa artikkeli sosiaalisessa mediassa
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin