Lue tästä, miksi jäähallin vieressä olisi paras paikka alakoululle

Karhulan tulevan alakoulun sijoituspaikaksi on esitetty jäähallin ja Katajaisten kentän välistä aluetta. Valtuuston tiedonantokokouksessa tammikuussa esitettiin kysymys, mitä muita vaihtoehtoja on tutkittu ja millä perusteilla päädyttiin esittämään jäähallin viereistä aluetta.
Opetustoimen, kaupunkisuunnittelun ja toimitilahallinnon henkilöistä koostuva työryhmä on nyt laatinut vastauksen, joka on lähetetty valtuutetuille ja Hakalan koulun vanhempainyhdistykselle, joka myös oli kysellyt asiasta.
Karhulan uuden alakoulun sijoituspaikaksi tutkittiin monta vaihtoehtoa sekä Karhulan keskusta-alueelta että sen ulkopuolelta. Jäähallin ja Katajaisten kentän vierusta osoittautui tarkastelussa parhaimmaksi vaihtoehdoksi sekä sijaintinsa, maaperän rakennettavuuden, tontin koon, oheispalveluiden että luonnonolosuhteidensa puolesta.

Parhaimpana sijaintina koululle pidettiin tonttia keskustan vaikutuspiirissä, itä- tai eteläpuolella. Tilaa uusi koulu tarvitsee 25 000 neliömetriä.
Työryhmä korostaa, että koulut ja päiväkodit ovat erottamaton osa arkipäivän palveluita ja osa elävää kaupunkirakennetta. Keskustapalveluiden ketjuun liittyvä alakoulu tulee osaksi keskustan elinvoimaisuutta ja samalla koulu voi hyödyntää keskustan vaikutuspiirissä
olevia palvelu-, liikenne-, joukkoliikenne- sekä liikuntapaikkojen verkostoa.
Karhulan alueella erityisesti Rauhalan koulu mielletään nykyisin keskustan alakouluksi. Mikäli uusi koulu rakennetaan etäälle keskustasta, se köyhdyttää työryhmän mielestä keskusta-alueen palvelurakennetta ja elinvoimaa sekä vähentää koulun mahdollisuutta käyttää lähiympäristön palveluja.

Vähän sopivia tontteja
Selvityksen mukaan keskustan tuntumassa löytyy riittävän suuria kaupungin omistamia alueita vain Katajaisten kentän alueelta sekä Suurniitynojan ja Rauhalan peltojen alueilta.

Suurniitynojan ympäristö sekä Rauhalan peltoalueet ovat kuitenkin perustamisolosuhteiltaan erittäin vaikeita. Maaperä on lähinnä savipitoista entistä meren- ja joenpohjaa.
Lisäksi nämä alueet ovat valtaosin tulvariskialuetta, alle kaksi metriä merenpinnan keskivedenkorkeudesta. Alava matala alue saa aikaan myös ns. kylmäaltaan. Alueiden pienilmasto on kosteaa ja useita lämpöasteita ympäröiviä alueita kylmempää.
Työryhmän mukaan pienilmasto ja ulko-oleskelualueiden olosuhteet nousevat kuitenkin koulurakentamisen yhteydessä tärkeään asemaan. Laajat tasaiset peltoalueet eivät myöskään tarjoa luonnonmukaista virikkeellistä ympäristöä.

Hakalan ja Rauhalan tontit liian pieniä
Nykyisen Rauhalan koulun sekä opintokeskus Karhun alueella on tutkittu
mahdollisuuksia lisärakentamiseen. Sijainneilla on selkeitä synergiaetuja, mutta käytettävissä olevat alueet ovat liian pieniä.
Suurniitynojan itäpuolella Otsolassa maanpinta nousee ja muuttuu kallioiseksi, mutta maa ei ole kaupungin omistamaa. Alueen käytettävyyttä vähentää lisäksi käytöstä poistettu laaja teollisuuskaatopaikka. Lisäksi etäisyys oleviin asuinalueisiin sekä oppilaaksiottoalueisiin kasvaa merkittävästi.
Metsäkulma – Itäranta -alueelta löytyy yksi mahdollinen sijainti Metsäkulman hautausmaan vierestä. Tätäkin paikkaa rasittaa alueella oleva käytöstä poistunut teollisuuskaatopaikka. Lisäksi alueen etäisyys keskustasta, muista kouluista, liikuntapaikoista sekä liikenteen valtaverkoista kasvaa melkoisesti.

Samat ongelmat sekä lisäksi rajallisesti käytettävissä oleva tila rasittavat myös nykyistä Hakalan koulun aluetta. Hakalan alueen ongelma on myös liikenneympäristö, joka toisi suuren koulun liikennevirrat asuntokatujen varrelle.
Vielä etelämmäksi mennessä, esimerkiksi Perävarpin alueelle löytyy riittävästi tilaa, mutta sijainti on kaukana liikenteellisesti, teknisesti sekä erityisesti olevien asuinalueiden suhteen. Julkisten palveluiden rakentaminen yhdyskuntarakenteen reunalle ei ole perusteltua taloudellisesti, ekologisesti eikä toimivan palveluverkon kannalta.

Katajaisten kentän alueen ominaisuuksia, jotka työryhmän mielestä tukevat koulun sijoittamista sinne:
• Katajaisten kentän alue on Karhulan keskustan vaikutusalueella. Sijainti tukee keskustan elinvoimaisuuden säilymistä ja samalla koulu voi itse hyödyntää olevaa palveluverkostoa.
• Eri kouluasteiden (lukion, yläkoulun sekä alakoulun) sijainti lähellä toisiaan mahdollistaa tilankäytöllisiä sekä toiminnallisia synergiaetuja mm. salitilojen, erikoisluokkien sekä koulun oheistoimintojen mm. kouluterveydenhuollon, kiinteistön ylläpidon yms. osalta. Synergiaa on saavutettavissa myös itäiseen Karhulaan suunnitellun uuden päiväkodin sekä sen läheisyydessä olevan alakoulun välille.
• Katajaisten kentän alue on riittävän suuri. Tila ei myöskään lopu kesken, vaan alueelle jää edelleen laajennusvaraa. Alue on suhteellisen tasainen sekä pohjaolosuhteiltaan ja tilallisesti rakennettavissa. Alueella olemassa olevaa puustoa sekä muita luonnonmuodostelmia voidaan hyödyntää virikkeellisen kouluympäristön luomisessa.
• Koulun sijainti lähellä olevia liikuntapaikkoja (esim. Karhulan liikuntahallia, jäähallia, Keskuskenttää, uimahallia, Katajaisten kenttää sekä Luovin kuntorataa) tuo koulutoiminnan järjestämiseen merkittäviä etuja sekä lisää kaupungin ylläpitämien sekä omistamien liikuntapaikkojen käyttöastetta merkittävästi.
• Koulun yhteyteen rakennettavan liikuntasalin/-hallin suunnittelussa voidaan huomioida erityisen hyvin seuratoiminnan tarpeet ja muut kouluajan ulkopuoliset käyttötarpeet. Sijainti liikuntapaikkakeskittymän osana tukee tilojen käyttöä.
• Aktiivikäytössä oleva, mutta suhteellisen huonokuntoinen Katajaisten kenttä tulisi koulun rakentamisen yhteydessä uudistaa. Kenttäinvestoinnille saataisiin runsaasti katetta korkean käyttöasteen myötä. Arkisin ja päiväaikaan kenttää käyttäisivät koulun oppilaat ja iltaisin sekä viikonloppuisin seurat sekä harrastajaryhmät.
• Katajaisten kentän alueella voidaan hyödyntää merkittävissä määrin olemassa olevaa liikenneinfraa, liittymiä muuhun katuverkkoon, paikoitusalueita, bussipysäkkejä sekä jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä.
• Katajaisten kentän alueen sivuitse kulkee varsin käyttökelpoinen
kevyenliikenteenverkosto. Sunila – Suulisniemi -alueelta sekä Otsola – Ristinkallio -alueelta päästään vilkkaan Tapiontien ali kevyenliikenteen alikulkuja pitkin. Mahdollisesti tarvittavat verkoston heyttämistoimenpiteet ovat varsin kohtuullisia.
• Suurella koululla on myös suuri paikoitustarve. Paikoitusta tarvitaan opettajille sekä oheispalveluita tuottavalle henkilökunnalle. Paikoitustarve korostuu erityisesti erilaisten tapahtumien yhteydessä, jolloin myös oppilaiden huoltajat tai tapahtumiin osallistuvat tarvitsevat autopaikkoja. Kaupungin omistama sekä ylläpitämä viereisen jäähallin paikoitusalue on paikallisen kotijoukkueen kotipeleissä sekä jääkiekon turnausviikonloppuisin täynnä, mutta lähes tyhjillään arkisin päiväaikaan. Samaa paikoitusaluetta voisi siis hyödyntää vuoroperiaatteella koulun ja jäähallin kesken. Mikäli koulu voidaan rakentaa olemassa olevan yleisen ja kaupungin omistaman paikoitusalueen yhteyteen, se lisää olemassa olevan paikoitusalueinvestoinnin käyttöastetta ja vähentää uuden paikoitusalueen rakentamisen tarvetta.
• Koulun sijainti vilkkaiden joukkoliikenneyhteyksien varrella on ekologisesti sekä toimivan joukkoliikenteen ylläpitämisen kannalta tärkeää. Hyvät joukkoliikenneyhteydet tarjoavat liikkumismahdollisuuksia oppilaille sekä henkilökunnalle. Hyvät joukkoliikenneyhteydet lisäävät myös koulun tilojen viikonloppu- sekä iltakäyttömahdollisuuksia.
• Katajaisten kentän alueella voidaan hyödyntää merkittävissä määrin olemassa olevaa kuntateknistä verkostoa, vesi- ja viemärilinjoja. Hulevesien hallintaan tulee kiinnittää huomioita Karhulan keskustan osayleiskaavan hulevesien hallintasuunnitelman mukaisesti. Lisäksi alueella voidaan hyödyntää olevaa kaukolämpöverkkoa sekä jäähallin tuottamaa hukkalämpöä.

Eija Anttila
Eija Anttila
Jaa artikkeli sosiaalisessa mediassa
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin