Kun meidät on rokotettu ja korona taltutettu, se ei tarkoita sitä, että koronan vaikutukset terveyteemme ja arkeemme olisivat samalla hetkellä ohi. Hoitovelkaa on kertynyt, lastensuojelun tarve vahvistunut ja yksinäisyys ja työttömyys horjuttaneet monien mielenterveyttä. Tarvitaan vahvaa yhteistyötä jäsenkuntien ja Kymsoten välillä. Kunnat ovat palvelusopimuksien kautta vastuussa Kymsoten edellytyksistä vastata maakuntamme sote-palveluista, koronan aikana ja sen jälkeen. Kymsoten toimintakulut talousarviossa 2021 ovat noin 748 miljoonaa euroa, josta kuntien rahoitusosuudet kattavat noin 652 miljoonaa euroa. Kotkan kaupungin rahoitusosuus on noin 214 miljoonaa euroa.
Jo talousarviovuoden alkuvaiheessa Kymsoten yhtymähallitus päätti aloittaa talouden sopeuttamisohjelman. Säästöt kohdentuvat esimerkiksi lastensuojeluun, perhekuntoutuspalveluihin ja vuokratyövoiman käytön vähentämiseen kotihoidossa ja asumispalveluissa.
Kunnat ovat tilinpäätöksessä 2020 tehneet varauksia Kymsoten alijäämien kattamiseen ja niiden tilinpäätöstiedotteissa on ollut luottamusta kuntatalouden tasapainottumiseen. Kymsoten talouden kehittymisellä on suuri vaikutus kuntien talouteen eikä kunnissa ehkä riittävästi ole varauduttu koronan talousvaikutuksiin 2021-2022. Valtakunnallisen sote-uudistuksen toteutuessa Kymsoten alijäämät pitää kattaa 2023 mennessä.
Jäsenkuntien on riittävän ajoissa arvioitava Kymsoten talouden kehitystä ja sen vaikutuksia sote-palveluihin. Nyt on oikea aika ottaa jäsenkuntien hallinnossa kantaa siihen, miten viime vuonna tehtyä palvelusopimusta mahdollisesti on euromäärien osalta tarkistettava. Vastattava siihen, riittääkö tässä poikkeusajassa 214 miljoonaa kotkalaisten sote-palveluiden tuottamiseen. Hoitovelka, lastensuojelun kasvanut tarve ja yksinäisyyden vaikutukset mielenterveyteen eivät poistu hitailla rakennemuutoksisilla ja nopeilla säästöohjelmilla. Tarvitaan Kymsoten ja kuntien yhteistä vastuuta asukkaiden hyvinvoinnista.
JORMA KORPELA
