Keskustelussa Kotkan Lenin-patsaasta sekoitetaan asioita pahemman kerran. Tässä hiukan tosiasioitten kertausta. Joukkoterroristi Leninin itsenäisyystunnustuksella oli luonnollisesti suuri helpottava vaikutus Suomen hallitukseen. Muu olisi merkinnyt sotaa. Leninin motiivi oli kuitenkin siinä, että bolshevistiseen yhteisöön piti liittyä vapaaehtoisesti. Suomen oli siis itsenäistyttävä liittymistä varten. Tunnustamisella ei juurikaan ollut vaikutusta muitten maitten tunnustuksille, joita sitten tippui vuosian mittaan.
Esimerkiksi Englanti tunnusti Suomen itsenäisyyden 6.5.1919, mutta tuskin vihollisensa Leninin innoittamana. Silloinen maailmanvaltahan oli joulukuussa 1918 aloittanut sotatoimet Neuvosto-Venäjää vastaan mm Suomen Koivistolta. Lenin alkoi tukea punakapinaa tätä tunnustamaansa Suomen hallitusta vastaan heti kapinan alettua 27.1.1918. Leninin hallinto teki Suomen kansanvaltuuskunnan kanssa 1.3.1918 sopimuksen, jossa se luovutti Suomen valtioalueen ja omaisuuden Suomen Sosialistiselle Työväentasavallalle, siis kapinallisille.
Lenin käskytti 11.5.1918: ”Hirttäkää (ja huolehtikaa siitä, että hirttäminen tapahtuu täysin kansan nähden) heti ainakin sata kulakkia”… Tässä näemme historiallisen monsterin. Mannerheim lopetti 1.5.1940 oman 16.5.1918 voitonpäivänsä viettämisen ja määräsi toukokuun kolmannen sunnuntain vietettäväksi ”Nyt päättyneessä sodassa (Talvisodassa) kaatuneiden sankarivainajien ja murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä.” Tässä näemme historiallisen suurmiehen.
Leninin vierailu Kotkassa oli merkityksetön sattuma ilman historiallista painoarvoa. Historian saatossa se oli vanhan sanonnan mukaan simpun plantun taimen imaginääritasolle heijastuva pirun pieni varjokuva ja sekin väärin päin ja vielä miinusmerkkinen. Merkittävää painoarvoa ei ole myöskään Mannerheimin, suurimman suomalaisen, kahdella Kotkan vierailulla. Ero on siinä, että Mannerheim on historiallisilla teoillaan patsaansa Kotkaankin ansainnut, Lenin ei.
Kotkan ja ystävyyskaupunki Tallinnan kommunistien taitavasti junailema Lenin-patsas kertoo maamme alennustilasta Neuvostoliiton painostuksen alla. Patsas tulisikin muuttaa museoesineeksi ja siirtää johonkin sopivaan paikkaan. Kiusallistakaan historiaa ei pidä unohtaa. Kotkan punakapinallisten muistomerkit tulisi säilyttää muistomerkkeinä. Ei siksi mitä he tekivät, vaan siksi, mitä heille tehtiin. Muistakaamme erehtyneitä, jotka kärsivät kohtuutonta vääryyttä.
Kyse on perinteistä ja arvostuksesta. Kunnioitamme patsailla ja muistomerkeillä henkilöitä ja tekoja, joilla on kansakunnallemme pysyvää arvoa. Kyse on kulttuurista ja arvoista. Kenen joukoissa marssimme? Kenen lippuja kannamme? Kotkan kaupungintalon uljaissa saloissa liehuvat siniristiliput. Ehkäpä Kotka tarvitsisi vapaudenpatsaan noustakseen myös muistomerkkiensä suhteen nykyiseen maailmankuvaansa.
PERTTI HUHTANEN
Kotka
