Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piirin mielestä akkumateriaalitehtaiden haitat Itämerelle on minimoitava. Sen mielestä akkumateriaalitehtaiden tulo Kotkaan ja Haminaan näyttää vääjäämättömältä, mutta hankkeita ympäröivä julkisuus on yksipuolista, otsikoissa ovat lähinnä työpaikat. Vaikutukset luontoon ovat sen mukaan jääneet vähäisemmälle huomiolle.
– Liikenteen sähköistäminen on perusteltua ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta, mutta asialla on kääntöpuolensa. Akkumateriaalit ovat tyypillisesti uusiutumattomia luonnonvaroja, joiden kaivu ja jalostus vaikuttaa monin tavoin ympäristöön. Akkumateriaalien jalostamisessa Kymenlaaksossa keskeistä ovat vaikutukset vesiin, toteavat Kymenlaakson piirin puheenjohtaja Pekka Raukko ja toiminnanjohtaja Riku Rinnekangas.
Kymenlaakson piiri huomauttaa, että kansainvälisten luonto- ja ilmastopaneelien tutkijat ovat varoittaneet kapeakatseisuudesta ilmastonmuutoksen torjunnassa. Harkitsemattomat toimet voivat vahingoittaa luontoa, mikä taasen voi entisestään vahvistaa ilmastonmuutosta.
– Akkumateriaalilaitosten YVA-ohjelma jätti vaikutukset rannikkovesiin ja laajemmin Itämereen avoimeksi. Vesistökuormituksen mittakaava alkaa hahmottua, kun lupien haku käynnistyy. Ennakoidulla maksimituotantomäärällä Haminan laitos aiheuttaisi typpikuormituksen, joka vastaa neljänneksen lisäystä nykyiseen Kotka-Hamina-merialueelle tulevaan yhdyskuntien ja teollisuuden kuormitukseen. Typpi olisi vieläpä 100-prosenttisesti leville käytettävissä olevaa ammoniumtyppeä. Levämassa taas kuluttaa happea hajotessaan meren pohjalla.
Luonnonsuojelijoiden mielestä noin 20 kertaa Suomenlahden vettä suolaisempien prosessijätevesien purkualueella aiheuttama voimakkaampi vesipatsaan kerrostuminen on omiaan lisäämään levämassan happea kuluttavaa vaikutusta. Vaarana olisi tällöin, että pohjan lähellä happi loppuu ja pohjaeliöt kuolevat. Hapettomissa oloissa alkaa muodostua rikkivetyä ja pohjasedimenttiin sitoutunut fosfori alkaa vapautua vesimassaan.
– Akkumateriaalilaitosten tuoma kuormituslisäys tulisi vähentää toisaalla yhteiskunnassa pois, jotta EU:n vesipuitedirektiivin tavoitteisiin pääsemiselle olisi edellytyksiä. Mistä vähennys otetaan, ja kenen kustannuksella se tehdään? Huomionarvoisia ovat niin ikään aikeet johtaa Kotkaan suunnitellun tehtaan jätevesiä Mussalon kunnalliseen puhdistamoon. Prosessivesien sisältämä suola voi aiheuttaa ongelmia aktiivilieteprosessille.
Kymenlaakson piiri muistuttaa, että vesien hyvä tila ei ole pelkkä kaunis tavoite, vaan osa EU:n ja Suomen lainsäädäntöä. Alkamassa on viimeinen viisivuotiskausi, jonka jälkeen EU-maiden sisävesistöjen ja rannikkovesien tulisi olla hyvässä tai sitä paremmassa tilassa.
– Kotkan ja Haminan alueen rannikkovesien tila on luokiteltu tällä hetkellä tyydyttäväksi ja välttäväksi. Vuoden 2027 jälkeen tilatavoitteisiin ei saa poikkeuksia enää yhtä helposti, ja tavoite koskee koko Itämerta.
Raukon ja Rinnekankaan mukaan akkumateriaalilaitosten prosessivesille olisi mahdollista toteuttaa suljettu kierto. Se on heidän mielestään ennen kaikkea kustannuskysymys.
– Jätevesien johtaminen putkea pitkin Itämerta rehevöittämään ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä ei pitäisi olla vaihtoehto sen enempää lainsäädännön kuin luonnonkaan kannalta.
