Edesmenneen kotkalaisen runoilijan ja kulttuurivaikuttajan Matti Paavilaisen runoista on ilmestynyt valikoima Uneksittu kohtalo. Runovalikoiman ovat toimittaneet kotkalaiset Olavi Heino ja Sisko Nampajärvi, jotka molemmat tunsivat vuonna 2017 kuolleen kirjailijan henkilökohtaisesti.
– Ajatus runovalikoimasta syntyi jo vuosia sitten Matin vielä eläessä. Minua ihmetytti, ettei Matti Paavilaiselta ollut julkaistu koottuja tai valittuja runoja kokoelmana. Myös Matti oli asiasta pahoillaan ja se vaivasi häntä, kertoo 43 vuotta Paavilaisen tuntenut Olavi Heino.
Paavilaisen runotuotanto alkoi vuonna 1964 ja päättyi viimeisen kokoelman ilmestymiseen vuonna 1991. Sen jälkeen olisi ollut koottujen runojen aika, mutta Sisko Nampajärvi arvelee, että kustantajan vaihdos ennen kolmea viimeistä kokoelmaa saattoi vaikuttaa, ettei kokoelmaa koskaan tullut: entistä pitkäaikaista kustantajaa (Kirjayhtymä) ei enää ollut, eikä uuteen kustantajaan (Gummerus) kenties ehtinyt syntyä riittävän vahvaa sidettä.
Paavilaisen kuoltua Olavi Heinon mielessä heräsi jälleen ajatus julkaista valikoima ystävänsä runoja.
– Kun vielä Katri Paavilainen suhtautui asiaan myötämielisesti ja halusi osallistua kirjan kustannuksiin, hanke sai tuulta siipiensä alle.
Pian myös Katri Paavilainen sairastui ja menehtyi, mutta hän jätti perinnöksi oikeudet miehensä runojen julkaisemiseen.
Klassinen lapsikuvaaja
Teoksen toimittajat valitsivat kokoelmaan runoja kaikista Paavilaisen 20 julkaistusta runoteoksesta. Otosta Heino ja Nampajärvi pitävät moni-ilmeisenä ja mukana on runoja, jotka kestäneet aikaa ja ovat yhä edelleen ajankohtaisia ja puhuttelevia.
– Olemme painottaneet selvästi omia mieltymyksiämme. Kaikki ne runot, jotka eivät puhutelleet tai koskettaneet valintaprosessin aikana, jäivät valitsematta taidokkuudestaan tai teknisestä loistokkuudestaan huolimatta, Sisko Nampäjärvi sanoo Uneksittu kohtalo -teoksen esipuheessa.
Nampajärvi kuvailee Paavilaisen runoilmaisun kehittyneen alkuvuosien barokkimaisen runsaista, kielellisesti kokeilevista ja musiikin rakenteita soveltavista runoista ja intellektuelleista runoista kohti tiiviimpää, aforistista ja ironistakin ilmaisua.
– Paavilaisen runoilmaisu etenee useimmiten konkreettisina kuvina, jotka syntyvät jonkin esineen, paikan, ihmisen, olennon tai ilmiön ympärille. Rikkain ja ehtymättömin kuvien lähde on menneisyys, erityisesti lapsuus.
Nampajärven mukaan lapsuuden ja lapsen ajattelun kuvaajana Paavilaisen ansioita on tuotu turhan vähän esiin.
– Hän kuuluu ehdottomasti meidän klassisten lapsikuvaajiemme joukkoon Teuvo Pakkalan, Oiva Paloheimon ja Bo Carpelanin rinnalle.
Nampajärven mukaan parhaiten aikaa ovat kestäneet Paavilaisen tunnustukselliset runot.
Kotkan 100-vuotisjuhlaruno mukana
Kokoelmassa on myös yksi ennen julkaisematon runo. Kokoelmien ulkopuolelta on mukana Kotkan kaupungin 100-vuotisjuhlaruno Iso lintu valvoo minuuttien merta. Runo on vuodelta 1978.
Olavi Heino on kotkalainen kuvataiteilija ja runoilija. Sisko Nampajärvi on kotkalainen äidinkielen lehtori ja tietokirjailija.
Uneksittu kohtalo – runoja 1964-1991 -teosta on myynnissä Kotkan Suomalaisessa kirjakaupassa sekä Sunilan Kantolassa.
