MAAHANMUUTTAJATARINOITA OSA 1
Juttusarjassa kerrotaan Kotkaan pakolaisina tai muista syistä muuttaneista ihmisistä.
Myanmarilainen Mularhtoo Hser (22) muutti 10-vuotiaana perheensä kanssa kiintiöpakolaisena Kotkaan. Hän on aika pessimistinen sen suhteen, että hänen kotimaansa tilanne rauhoittuisi kovin nopeasti.
YK:n turvallisuusneuvosto teki tällä viikolla yksimielinen päätöksen tuomita Myanmarissa vallan kaapanneen sotilasjuntan hirmuteot. Myös Kiina oli päätöksen takana. Mularhtoo Hser ei usko, että edes turvallisuusneuvoston päätös auttaa tilanteeseen.
– Kansainvälinen painostus ei auta. Sotilasjuntan johto on ollut saman perheen käsissä kymmeniä vuosia. Se haluaa kaiken itselleen, Mularhtoo Hser sanoo.
– He tappavat kaikki, jotka ovat heidän tiellään. Tilanne pahenee koko ajan.
Kotimaa, kun taakse jäi
Mularhtoo Hser ei ole koskaan nähnyt kotimaataan. Hänen vanhempansa olivat jo päässeet pakenemaan pakolaisleirille Thaimaaseen, jossa Mularhtoo syntyi 1998. Perheeseen kuuluu vanhempien lisäksi viisi lasta.
Mularhtoo Hserin kotiseudulla on jatkunut eräänlainen sisällissota 70 vuotta. Perhe kuuluu Myanmarin suurimpaan, karen-heimoon, joka on taistellut armeijan valtapyrkimyksiä vastaan.
Myös karenni-heimon jäseniä on pakolaisina Kotkassa. Yhteensä myanmarilaisia on Kotkassa noin sata.
Eri heimoilla on omat kielensä, mutta yhteinen kieli on burma, jota ne käyttävät kommunikointiin yli heimorajojen. Hserin perhe on kristittyjä, mutta Myanmarissa on buddhalainen enemmistö.
– Kristillisyys on auttanut sopeutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan.
Ikävä pakolaisleirille
Vaikka suomalainen yhteiskunta toi Hserin pakolaisperheelle rauhallisen ja mukavan elinympäristön, se ei estänyt sitä, etteikö alussa tuntunut vieraalta.
– Aloitin koulunkäynnin Toivo Pekkasen koulussa, enkä ymmärtänyt yhtään mitään opettajan puheesta. Alussa ikävöinkin takaisin leirille.
Nopeasti Mularhtoo kuitenkin oppia suomea ja alkoi sopeutua. Nyt hän tuntee itsensä jo hiukan myös suomalaiseksi. Rasismia hän ei kouluaikoina muista kokeneensa, mutta aikuisten maailmassa viime vuosina jonkin verran.
– Varsinkin nyt korona-aikana aasialaisia katsotaan pitkään.
Sairaanhoitajaksi kotihoitoon
Mularhtoo Hser on menestynyt suomalaisessa yhteiskunnassa erittäin hyvin ja perhe on viihtynyt Kotkassa. Hser kirjoitti ylioppilaaksi Kotkan lyseosta 2019 ja ensi vuoden keväänä hän valmistuu sairaanhoitajaksi Xamkista.
– Ensimmäisellä kerralla en päässyt ylioppilaaksi, mutta en halunnut luovuttaa. Toisella kerralla englantikin meni läpi.
Toisten ihmisten auttaminen on Hserille tärkeää, siksi hän valitsi myös sairaanhoitajan ammatin.
– Oman maani vaikea tilanne vahvisti haluani tulla sairaanhoitajaksi.
– Toivon, että joskus voin mennä sinne auttamaan ihmisiä.
Sairaanhoitajana hän mieluiten työskentelisi vanhusten parissa ja kotihoidossa.
– Omassa kulttuurissani vanhuksia ei laiteta hoitokoteihin, vaan heidät hoidetaan itse.
Myanmar (ent. Burma)
- valtio Kaakkois-Aasiassa. Se on pinta-alaltaan Kaakkois-Aasian toiseksi suurin maa Indonesian jälkeen. Sen pääkaupunki on nykyisin Naypyidaw ja suurin kaupunki Yangon.
- asukkaita on noin 51 miljoonaa.
- rajanaapureita ovat Bangladesh, Intia, Kiina, Laos Thaimaa.
- maa vie ulkomaille muun muassa jalokiviä ja kaasua. Suurin osa kansasta elää maataloudella.
- maassa on ollut pitkään sotilasdiktatuuri, joka lakkautti itsensä 2010-luvulla mutta kaappasi vallan uudestaan helmikuun alussa tänä vuonna.
