Nadja Kärmeniemi toivoo maahanmuuttajien arvostamista

Nadja Kärmeniemeä harmittaa, ettei yhteiskunta osaa hyödyntää maahanmuuttajien osaamista.

Maahanmuutajatarinoita osa 4

Sarjassa kerrotaan Kotkaan ulkomailta muuttaneista ihmisistä.

Nadja (Nadezda) Kärmeniemen vanhempien juuret ovat Valko-Venäjällä, mutta Kärmeniemi syntyi ja kasvoi Venäjällä Karjalan Tasavallassa. Vuodesta 2007 lähtien hän on asunut Suomessa ja Kotkassa.

– Kun tulin Suomeen, osasin kaksi sanaa suomea: terve ja kiitos, sanoo Nadja Kärmeniemi, joka puhuu nykyisin erittäin hyvää suomea.
Kielellinen lähtökohta Kärmeniemen Suomeen muuttaessa olisi voinut olla parempi, sillä Karjalassa lapsille aletaan opettaa suomea toiselta luokalta lähtien. Kärmeniemen ikäluokka oli kuitenkin väliinputoaja, sillä suomen kielen opettaja oli juuri silloin äitiyslomalla.

-Tullessani Suomeen ajattelin, että omaksun suomen kielen parissa vuodessa ja sen jälkeen työllistyn, mutta ei se niin helppoa ollutkaan.

– Suomessa maahanmuuttajilta vaaditaan erittäin hyvää kielitaitoa verrattuna moniin muihin maihin.

Tullessaan Suomeen Nadja Kärmeniemellä oli jo yliopistokoulutus Petroskoin yliopistosta, jossa hän opiskeli lasten psykologiaa ja erityispedagogiikkaa. Opintojaan hän on jatkanut Suomessa valmistuen Helsingin yliopistosta varhaiskasvatuksen opettajaksi ja Jyväskylän yliopistosta erityisopettajaksi. Hän on myös työnohjaaja ja nepsy-valmentaja.
Kaikki tämä mahdollistui Suomessa vasta sen jälkeen, kun Kärmeniemellä oli riittävä suomen kielen taito. Työvoimapoliittisen koulutuksen suomen kielen kursseista hän ei anna kovin korkeaa arvosanaa.

– Koulutusta on maahanmuuttajille paljon ja erilaista, mutta sen laatua ei varmisteta. Minulla on sekä hyvin myönteisiä kokemuksia että erittäin haasteellisia tilanteita.

Kärmeniemen mukaan kielitaidottomat maahanmuuttajat ovat heikoilla ja tuntevat pelkoa siitä, mitä tapahtuu, jos antaa koulutuksen järjestäjille kriittistä palautetta. Kärmeniemi antoi palautetta, kun pyydettiin. Seuraavana päivänä opettaja ilmoitti, ettei hänen enää tarvitse tulla kurssille, koska hän ei sinne sopeudu.Kohtelu oli usein vähättelevää ja epätasa-arvoista.

– Kun maahanmuuttajille opetetaan suomen kieltä, se on muutakin kuin kielen opetusta. Opettajan pitäisi ymmärtää, missä vaiheessa elämäänsä maahanmuuttajat ovat.

– Arvostus ja kunnioitus edistävät oppimista.
Kärmeniemen mukaan maahanmuuttajien kohdalla usein korostetaan, mitä heiltä puuttuu, eikä nähdä, mitä heillä jo on. Useimmat ovat vahvoja ammattilaisia, mutta sitä yhteiskunta ei osaa hyödyntää.

– Maahanmuuttajien osaaminen tunnistetaan heikosti.

Nadja Kärmeniemeä harmittaa se, että Kotkassa lapset eivät enää saa koulussa oman äidinkielen opetusta.
Opetushallitus suosittelee, että jokainen lapsi, jonka äidinkieli on muu, kun suomi, saisi kaksi tuntia viikossa oman äidinkielensä opetusta. Kotkassa se ei ole ollut mahdollista vuoden 2015 jälkeen.

– Mahdollisuus lukea ja kirjoittaa omalla äidinkielellä on suuri rikkaus, osa monikielisen lapsen identiteettiä.

Nadja Kärmeniemi
• Syntynyt vuonna 1981 Karjalan Tasavallasta Mujeserskin (Muyezerskiy)kaupungissa.
• Asunut Kotkassa vuodesta 2007.
• Varhaiskasvatuksen opettaja, erityisopettaja, työnohjaaja, nepsy-valmentaja (neuropsykiatrinen valmentaja).
• Työskentelee Haminassa monikielisten perheiden ja lasten tukena ja kaupungin henkilökunnan monikulttuurisen osaamisen vahvistajana.
• MLL, Kotka varapuheenjohtaja.
• Perhe: avomies ja 12- ja 6-vuotiaat lapset.
• Harrastaa opiskelua, liikuntaa ja perhettä.

Eija Anttila
Eija Anttila
Jaa artikkeli sosiaalisessa mediassa
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin