Suomalainen neuvolatoiminta täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Erilaisten perheiden kohtaaminen, perheiden tarpeiden kuuleminen ja niihin vastaaminen ovat edelleen samalla tavalla neuvolatyön ydintä kuin silloin, kun Arvo Ylppö perusti ensimmäisen lastenneuvolan Suomeen.
Arvioiden mukaan lähes sata prosenttia suomalaisista perheistä asioi äitiys- ja lastenneuvoloissa. Voidaan siis sanoa, että perheet luottavat neuvolajärjestelmään. Perheet ovat monimuotoisia, hyvinvoinnin haasteet ja tuen tarpeet ovat lisääntyneet. Luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen rakentamisen lisäksi terveydenhoitaja tarvitsee rohkeutta ottaa puheeksi vaikeitakin asioita.
Tämän päivän terveydenhoitajan työ ja osaaminen neuvolassa on kuitenkin muuttunut ajoista, jolloin jonotettiin kylän terveyssisaren aamuvastaanotolle. Työ on nyt kokonaisvaltaisempaa ja moniammatillisempaa kuin aiemmin.
Neuvolalääkäri on terveydenhoitajan lähin työpari, mutta työtä perheiden parissa tehdään aktiivisesti myös muun muassa perheohjaajan sekä varhaiskasvatuksen työntekijöiden kanssa.
Tuttu paikka ja hoitajat
Benjamin ( 4 kk) on tullut Länsi-Kotkan neuvolaan lääkärintarkastukseen. Vastasyntyneet tarkastetaan kuukauden välein puolivuotiaaksi saakka.
Benjaminin äiti Jessica Kiili on jo kokenut neuvolan asiakas, onhan Benjamin jo hänen toinen lapsensa. Perhe on muuttanut ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen läntisestä Kotkasta Kotkansaarelle, mutta Kiili haluaa käydä edelleen tutussa neuvolassa Karhuvuoressa.
– Neuvolapalvelut ovat todella hyviä. Ainoastaan se vähän harmittaa, että omalle neuvolan tädille ei voi enää soittaa suoraan, vaan keskuksen kautta ajanvarauksella, Jessica Kiili sanoo.
Neuvola on länsikotkalaisille tärkeä palvelu. Alueella asuu paljon lapsiperheitä, myös runsaasti maahanmuuttajia. Tarvittaessa neuvolaan saadaan tulkkausapua, jos yhteistä kieltä ei ole.
Perheitten kohtaaminen ja tarpeet
Länsi-Kotkan neuvolassa työskentelee lääkäri Seija Vahteran lisäksi neljä terveydenhoitajaa, joille kuuluvat äitiys- ja lastenneuvolapalvelut sekä ehkäisyneuvonta.
– Perheitten kohtaaminen ja tarpeet ovat toimintamme lähtökohta. Tärkeää on ottaa huomioon koko perheen hyvinvointi ja se, mistä perhe haluaa keskustella, sanoo terveydenhoitaja Marjaana Marttila.
Marttilan mukaan koko perheen hyvinvoinnin huomioiminen on ollut neuvolatyön keskiössä ennenkin, mutta viime aikojen kriisit kuten korona ja sota Euroopassa ovat nostaneet sen vielä enemmän pinnalle.
– Perheiden elämäntilanteet voivat hyvin kuormittavia ja turvaverkko saattaa puuttua, jos isovanhemmat asuvat kaukana.
Niin Marttila kuin Vahterakin kokevat, että niin asiakkaat kuin yhteiskuntakin arvostavat neuvoloiden toimintaa. Marttilan toiveena on, että terveydenhoitajat saisivat tehdä perustyötään rauhassa.
– Pitää osata priorisoida asioita ja muistuttaa itsellemme, mikä on tärkeää ja miksi olemme täällä. Teemme työtä perheiden eteen ja niiden kanssa, Marttila sanoo.
Terveydebhoitajan työn uudet haasteet
Ammattitaidon ylläpitäminen vaatii kouluttautumista ja tietojen päivittämistä. Sähköisten terveyspalveluiden kehittäminen sekä terveydenhoitajan työn uudet sisällöt haastavat kouluttautumaan ja laajentamaan osaamista.
Terveydenhoitajan työn uusia sisältöjä ovat muun muassa synnytysten jälkitarkastukset, laajojen terveystarkastusten käyttöönotto sekä isyyden/äitiyden tunnustamisen vastaanottaminen.
Kymensuun juttusarjassa kerrotaan neuvolatoiminnasta Etelä-Kymenlaaksossa.
