Nina Brask (sd.): ”Jollain lailla politiikka on verissä”

Nina Brask ja poikansa Ville Peltonen eivät ole kaikista asioista samaa mieltä. Lauantaisessa tapaamisessa keskustelun aiheena oli kuntavero ja sen vaikutus.

Karhulalainen ex-kuntapoliitikko Nina Brask (sd.) pyrkii uudestaan Kotkan kaupunginvaltuustoon kesän kuntavaaleissa. Perheestä löytyy myös toinen ehdokas, Braskin poika Ville Peltonen (sd.). 22-vuotiaalle Peltoselle ehdokkuus on ensimmäinen.

– Ville on aina ollut hanakka ottamaan kantaa asioihin, kommentoi Nina Brask.

Ville Peltonen opiskelee viimeistä vuotta sähköasentajaksi Ekamissa. Vaikka hän mietti pitkään ehdokkaaksi lähtemistä, se oli tavallaan myös erittäin luontevaa.

– Politiikka on ollut aina arjessa läsnä niin isän kuin äidinkin puolelta, Ville Peltonen sanoo.

Hänen kummitätinsä ja isän sisko on Sirpa Paatero. Ville Peltonen on ollut poliittisissa riennoissa ja elämänpiirissä koko ikänsä.

Politiikassa Ville Peltonen haluaisi perehtyä entistä enemmän toisen asteen koulutukseen ja vaikuttaa siihen. Tällä hetkellä häntä harmittaa se, että monet Ekamin koulutusaloista on siirretty Kotkasta Haminaan kuten sähkö- ja auto-osastot.

Monia ”perheyrityksiä” valtuustoon

Ninan ja Villen lisäksi muitakin kahden sukupolven yrityksiä valtuustoon on. Sirpa Paateron (sd.) tytär Katri Paatero (sd.) on myös ehdolla. Vasemmistoliiton riveissä ehdokkaina ovat Kirsi Mäkinen ja tyttärensä Roosa Mäkinen.
Perussuomalaisten Krista Laamanen on ehdolla Kotkassa, tytär Jenna Laamanen Haminassa. Ari-Pekka Klami ja poikansa Arttu-Petteri Klami ovat ehdolla Kotkassa.
Oma lukunsa on trio Eerola Kotkassa. Veljesten Juho Eerola (ps.) ja Lauri Eerola (kok.) lisäksi isä Seppo Eerola (kok.) pyrkii yhden välikauden jälkeen jälleen vaikuttajan paikalle.

Kokoomuksen Matti Koski pyrkii uudestaan Kotkan valtuustoon, poikansa Max Koski (kok.) on ehdolla Pyhtäällä. Tonja Paane ja Tuomas Tiainen ovat puolestaan sisarukset.

Veto politiikkaan on säilynyt
Nina Braskin paluu ehdokkaaksi on monelle yllätys, ehkä hänelle itselleenkin. Päätös syntyi vasta aivan viime metreillä, viimeisenä viikonloppuna ennen kuin listat piti nykyisen vaalilain mukaan toimittaa keskusvaalilautakunnalle.

– Olin siihen saakka sitä mieltä, että en lähde ehdokkaaksi. Kävin kuitenkin pitkiä keskusteluja yhdistyksemme (Karhulan Työväenyhdistys) puheenjohtajan Olli Lehtosen kanssa ja sain huolestuttavaa viestiä väkikadosta. Monet viime vaaleissa paljon ääniä saaneista ehdokkaista eivät ole nyt mukana, Nina Brask perustelee ”kääntymistään”.
Suostuminen vaati pitkän miettimisen ja pitkät keskustelut myös perheen sisällä, koska muistissa olivat vielä rankat viimeiset vuodet edellisestä valtuustojaksosta. Se päättyi Nina Braskin eroon kesken valtuustokauden kaupunginhallituksen puheenjohtajan paikalta, omasta tahdosta.

– Mutta kyllähän minussa pieni kuntapoliitikko asuu. Tietynlainen veto politiikkaan on säilynyt. Jollain lailla se on verissä ja jokin tyhjä kolo on elämässä pari vuotta ollut.

Tapahtumakeskus huolestuttaa
Nyt Brask lähtee nimenomaan auttamaan puoluetta. Sekä valtuuston että hallituksen puheenjohtajuudet ovat tuoneet hänelle kokemusta ja näkemystä, mutta johtopaikat eivät hänelle ole päätähtäin. Tärkeimpänä hän pitää puolueen auttamista äänillään.

– Kokonaan eri asia on, missä sitten vaikutan, jos läpi pääsen. Esimerkiksi yhtiömaailma kiinnostaa, mutta tässä vaiheessa ei kannata sellaisia miettiä.

Kahden viime vuoden aikana Brask sanoo seuranneensa Kotkan asioita melko vähän, mutta myöntää, että tiettyjä juttuja kylläkin kuten tapahtumakeskusta.
Päätöksentekoprosessi tapahtumakeskuksen ympärillä oli yksi keskeisistä asioista, joka kypsytti Braskin kuluvalla valtuustokaudella ja sai hänet jättämään politiikan. Brask jäi mielipiteineen vähemmistöön sekä omassa puolueessaan että valtuustossa tapahtumakeskuksen rakentamisen tarpeellisuudesta.

– Huolestuneena katson tapahtumakeskuksen tilannetta kuten sitä, että yhtään tarjousta urakkakilpailuun ei tullut.

– Nyt pitäisi ottaa lusikka kauniiseen käteen ja myöntää, että sillä hinnalla erikoiskohdetta ei rakenneta.
Tapahtumakeskuksen kokonaiskustannusarvio on noin 24 miljoonaa euroa.

Päivitetty 14.3. kello 12.03, lisätty Tonja Paane ja Tuomas Tiainen.

Päivitetty 18.3. kello 11.46, lisätty Matti Koski ja Max Koski.

Eija Anttila
Eija Anttila
Jaa artikkeli sosiaalisessa mediassa