En voisi olla kotkalaisena iloisempi, kun kauan kaivatut investoinnit lapsiin ja nuoriin nytkähtivät viime viikolla eteenpäin. Karhulan kaupunginosaan rakennetaan lähivuosina uusi päiväkoti, ala- ja yläkoulu sekä lukio. Tämä tapahtuu myös pakon edessä, mutta kuitenkin.
Kotkan väestömäärä pienenee. Se kääntyy kasvuun ainoastaan nuorten avulla. Heille pitää luoda uskoa tulevaisuuteen, ja heihin pitää uskoa. Kymensuu-lehdessä viime vuoden toukokuussa haastateltu lakimies Teemu Turunen visioi Kotkasta Suomen etätyöpääkaupunkia. Turunen palasi opiskelun jälkeen kotikaupunkiinsa. Hän uskoo että rujonoloinen, mutta kaunis Kotka voisi hyvin houkutella uusia asukkaita esimerkiksi pääkaupunkiseudulta. Kolumnistimme Kari Häkämiehen tavoin Turunen odottaa selkeämpää tulevaisuuden visiota päättäjiltämme.
Miksi Karhulaan tehtävät investoinnit ovat hyvä alku? Siksi, että Karhulassa ympäristöineen on eniten potentiaalia tulevaisuuden kotkalaisten asuinalueiksi. Meri ja Kymijoen suu ovat ainutlaatuinen yhdistelmä, josta on hyödynnetty vasta murto-osa. Siksi, että historiallinen Norjan Bergenin ja Venäjän Pietarin välinen postireitti eli Kuninkaantie kulkee Kotkan ja Karhulan läpi. Nykyisin tieto kulkee verkoissa, mutta rannikon suuntainen reitti säilyy avainasemassa ihmisten liikkumisessa idän ja lännen välillä. Moottoritie on valtava edistysaskel. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen vuoksi rantarata rakennetaan joskus joka tapauksessa. Kotkalaisten asia on rakentaa Kymijoen suuhun ihmisille hyvä paikka pysähtyä, elää ja asua.
Karhulan lukion menestys koulujen välisissä vertailuissa on oppimiseen kannustavan ilmapiirin ansiota. Kun henkisen pääoman ympärille rakennetaan arvoisensa seinät, voidaan odottaa entistä parempia tuloksia. Ei olisi mikään ihme, vaikka uusi lukio kiinnostaisi myös naapurikuntien nuoria.
