Konserttimestarin tehtävä orkesterissa on vähän sama kuin kapteenilla urheilujoukkueessa. Konserttimestari tukee kapellimestaria ja on soittajien liideri sekä teknisesti että taiteellisesti. Raymond Cox tuli Kymi Sinfoniettaan vuonna 2009.
– Monet soittajat katsovat enemmän konserttimestaria kuin kapellimestaria, joiden tyylit vaihtelevat kovasti. Jos kaikki seuraavat vain kapellimestaria, syntyy myös monta tulkintaa siitä, mitä hän tarkoittaa, Raymond Cox sanoo.
Hän on ehtinyt uransa aikana nähdä orkesterin edessä monenlaisia kapellimestareita.
– On myös hyvin palkitsevaa, kun muusikko voi käyttää omia fasiliteettejaan, jotta hän voi tukea kapellimestaria paremmin.
Coxin mukaan kapellimestari, joka on aidosti osa orkesteria, eikä asetu sen yläpuolelle, saa muusikoiden sympatiat puolelleen.
Välillä on hyvä soittaa ilman kapellimestaria
Kaikki konsertit eivät vaadi kapellimestaria lainkaan. Silloin konserttimestari ottaa vastuun. Coxin mukaan orkesterille tekee hyvää aina silloin tällöin soittaa ilman kapellimestaria.
– Se kehittää muusikoiden korvaa ja teknisiä taitoja, kun pitää olla koko ajan hereillä ja kantaa vastuuta koko orkesterista.
– Myös orkesterin oma ääni ja identiteetti kehittyvät.
Kymi Sinfoniettan identiteetille leimallista on Coxin mielestä rohkeus. Rohkeutta vaaditaan muun muassa silloin kun ohjelmassa on teos, joka on kirjoitettu omaa orkesteria suuremmalle kokoonpanolle.
Silloin jokaisen on kannettava tavallista suurempi vastuu, joka on pienessä ensamblessa suhteellisesti suurempi kuin suuressa orkesterissa.
Nuori muusikko tarttui hetkeen
Yhdysvalloista kotoisin olevan Raymond Coxin päätyminen Kymi Sinfoniettaan ei ollut mitenkään suunniteltua. Asiat vain tapahtuivat. Konserttimestarin paikkoja avautuu ylipäänsä hyvin harvoin, ehkä kerran viidessä vuodessa. Nuori muusikko tarttui hetkeen ja antautui seikkailuun.
– Pakko oli yrittää.
Suomeen Cox oli tullut vuosituhannen vaihteessa vaihto-oppilaana vaasalaiseen lukioon. Musiikkiopinnot jatkuivat Turussa ja lopulta Sibelius-Akatemiassa Helsingissä.
Koesoitosta Kotkassa Coxille on jäänyt mieleen pelonsekaiset tunteet, kun kuuli oven läpi, kuinka kiinalainen hakija soitti hänen hänen mielestään aivan taivaallisesti.
Nyt Cox tietää, että pelkällä soittotaidon perusteella ei muusikon paikkoja täytetä. Paraskaan koesoittaja tai huippumuusikko ei välttämättä ole sellainen, jota orkesteri juuri sillä hetkellä tarvitsee. Soittamisen tapa ratkaisee.
Kymi Sinfoniettassa on parhaillaan menossa uusien soittajien rekrytointiprosessi, kun moni muusikko on jäänyt samaan aikaan eläkkeelle.
Kokemus tekee hyvän konserttimestarin
Konserttimestarina Raymond Cox ei tuntenut aloittaessaan olevansa lainkaan valmis.
– Olin aivan vihreä. En tiennyt, kuinka paljon muutakin tähän työhön liittyy kuin viulun soittamista.
Cox viittaa siihen muun muassa siihen, että konserttimestarin oltava myös orkesterin henkinen johtaja, mihin kasvaa vasta kokemuksen kautta.
– Eniten toivon sitä, että orkesterin taiteellinen linja selkiytyisi niin, että kaikki soittajat ovat menossa samaan suuntaan ja samanlaisin odotuksin.
Tässä prosessissa konserttimestarilla on tärkeä rooli.
Kotkaan asettunut Cox asuu Aittakorvessa. Perheeseen kuuluvat myös suomalainen vaimo ja lapsi. Hänen harrastuksensa on käveleminen, joka kotkalaisessa luonnossa ja rauhassa tekee hyvää niin keholle kuin sielullekin. Cox muun muassa kävelee joka päivä töihin Kotkansaarelle.
