Nyt se sitten on alkanut, lisärahan pumppaaminen tulevan tapahtumakeskuksen rakentamiseksi Kotkan Kantasatamaan. Vaikka valtuustolla on asiassa viimeinen sana, tuskin hankkeen vastustajilla on siellä edelleenkään enemmistöä äänestyksessä 3.5.
Päävaltuustopuolueet kokoomus ja enemmistö demareista sekä apupuolue vihreät ovat päättäneet, että hanke toteutetaan hinnalla millä hyvänsä veronmaksajien piikkiin. Toisten rahoilla on helppo ottaa riskejä ja perusteluksi käyvät vakuuttavilta kuulostavat, mutta abstraktit ilmaisut kuten ”strateginen hanke” ja ”aluetalousvaikutukset”. Jopa pandemian osoittama uhka suurien tapahtumien järjestämiseksi on nyt käännetty voitoksi: ihmisillä on kuulemma kasvanut tapahtumien nälkä.
Yllätyksenä kustannusarvion pomppaaminen lähes 50 prosenttia edellisestä arviosta tuli tuskin kenellekään. Jos jo lähtökohta on ollut, että valtuuston alun perin myöntämä 20 miljoonaa ei tule riittämään, olisi pitänyt päättää avoimesta piikistä, eikä ”korkeintaan 20 miljoonasta”. Eli siitä, mitä kokoomus ja demarit itsekseen ajattelivatkin: hanke toteutetaan, maksoi mitä maksoi. Jonnin joutava teatteri miljoonien ja hotelliehtojen ympärillä on ollut kuntalaisten halveksimista.
Periaatteellinen kysymys tässä tilanteessa on, onko nykyisellä valtuustolla enää kuntalaisten antamaa mandaattia päättää näin isosta asiasta, joka lankeaa tulevan valtuuston syliin seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Vai pitäisikö antaa kuntalaisten näyttää vaalien kautta, mitä he haluavat tai eivät? Se vasta riski olisikin, mutta luonnistuisi varmasti sellaiseen tottuneilta.
Ajankohta, jolloin Satama Areenan toiminta kääntyy voitolliseksi on siirtynyt entistä kauemmaksi sumuiseen horisonttiin. Alla olevassa kolumnissaan Kari Häkämies toteaa, että edessä ovat ankarat vuodet. Yhtälö on vaikea, jollei mahdoton.
EIJA ANTTILA
