Paluumuuttaja: Lakimies ryhtyi vihdoin lakimieheksi

Hannu Huostila, 55, halusi oppia vielä uuden ammatin.

Hannu Huostila sanoo aina olleensa optimisti. Samanlaista asennetta hän toivoisi näkevänsä nykyistä enemmän myös uusvanhassa kotikaupungissaan Kotkassa.

– Ettei aina ensimmäisenä torpattaisi uusia ideoita.

– Voi olla, että vuosien kuluttua tapahtumakeskus osoittautuu virheinvestoinniksi, mutta nyt kun investointipäätös on tehty, sitä pitäisi tukea, sanoo Hannu Huostila.
Huostila on paluumuuttaja, vaikkei koskaan kokonaan Kotkasta ole lähtenytkään. Handelsbankenin Kotkan konttorin johtajan paikalta Huostila lähti viisi vuotta sitten pankin tehtäviin Luxemburgiin ja sen jälkeen vielä pariksi vuodeksi pääkonttoriin Helsinkiin. Kotkassa on kuitenkin ollut koko ajan asunto sekä kesäpaikka Kuutsalossa.

– Vuokralainen lähti asunnostamme kesäkuussa. Siitä syntyi ajatus takaisin muutosta Kotkaan. Yksi asia johti toiseen ja lokakuun alussa aloitin lakimiehenä Almgren&Sankamolla.
Tässä tapauksessa koronasta oli myös iloa, sillä vaimo voi nyt tehdä etätöitä Kotkasta Helsinkiin.

– Muutto Kotkaan on ollut kaikin puolin myönteinen kokemus. Täällä on helppo asua, luonto on lähellä ja vanhat tutut verkostot ja ystävät.

– Vähän kuin kotiin olisi tullut.

Koulutukseltaan Huostila on juristi, mutta ei ole ennen nykyistä työtään lakimiehen hommia juuri tehnyt lukuun ottamatta neljän vuoden pätkää heti opintojen jälkeen. Toki pankkimiehenä hän on jatkuvasti ollut juridisten asioiden kanssa tekemisissä.

– Näin tämän mahdollisuutena oppia vielä uuden ammatin.
Edelliseltä Kotkan-ajalta Huostilalle on kertynyt verraten laaja verkosto paikallisesta yritysmaailmasta. Sen hän uskoo auttavan liikkeellepääsyä uudessa työssä. Rahoitusalan kokemuksesta hän uskoo olevan hyötyä, kun hänelle luontevimpia yrityspuolen asioita tulee hoidettavaksi.

Luxemburgissa Huostila toimi Handelsbankenin asuntoluottojohtajana, joka vastasi aurinkorannikoiden asuntoluototuksesta ja yritysluototuksesta.Luxemburg oli hieno kokemus. Sain toimia kansainvälisessä ympäristössä kansainvälisten rahoitusasioiden parissa, jotka usein olivat rajat ylittäviä.
Luxemburgin jälkeen kutsui pankin pääkonttori Helsingissä ja talousrikollisuuden torjunta.

– Talousrikosten torjunnan merkitys pankkimaailmassa kasvaa koko ajan. Asiakkaiden ja rahojen alkuperän tunnistaminen ovat entistä tärkeämpiä kuten viimeaikaiset Panama- ja Pandora-tietovuodot osoittavat.
Huostilan mukaan pankkien resurssit talousrikollisuuden torjuntaan ovat viime vuosina moninkertaistuneet. Vaikka tavallisen ihmisen arjessa käteisellä rahalla ei ole enää kovin suurta roolia, talousrikollisuudessa se on merkittävä ilmiö. Siksi pankit tarkkailevat laajasti käteisen rahan käyttöä.

– Ihmiset eivät aina ymmärrä sitä, miksi pankki alkaa kysellä heiltä jonkin isomman käteisnoston perään. Ajatellaan, että jokaisella pitää olla oikeus tehdä rahoillaan, mitä haluaa.
Vapaa-aikana Huostilan voi tavata golfkentällä, teatterissa, KTP-Basketin peleissä tai hiihtoladulla.

Eija Anttila
Eija Anttila
Jaa artikkeli sosiaalisessa mediassa
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin