Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta sanoo, että Kotkan tapahtumakeskuksen rakennusurakka olisi mitä todennäköisimmin pitänyt kilpailuttaa uudelleen, eikä ryhtyä suorahankintaneuvotteluihin SRV:n kanssa.
Voutilaisen mielestä Kotkan tapauksessa on paljon asioita, jotka herättävät kysymyksiä.
– Jo sen perusteella, että kustannusarvio on noussut noin paljon (24 miljoonasta 35 miljoonaan) pitäisin selvänä, että hanketta olisi pitänyt viedä eteenpäin avoimena menettelynä, Voutilainen sanoo.
Voutilaisen mukaan hankintalain mukaan ei voi vain suoraan alkaa neuvotella jonkun rakennusliikkeen kanssa sen jälkeen, jos yhtään tarjousta ei kilpailutuksen kautta ole saatu.
– Ei voi vain kilauttaa jollekin urakoitsijalle. Jos jokin rakennusliike (SRV) on kiinnostunut neuvotteluista, herää kysymys, miksi. Mistä yks kaks löytyy kiinnostunut rakentaja, joka ei kuitenkaan ollut kiinnostunut jättämään tarjousta?
– Voi ajatella, tarjouksen ehtoja on muutettu tai että hankinnan arvon nouseminen noinkin paljon on herättänyt kiinnostuksen. Silloinhan jokin muukin rakennusliike voisi olla kiinnostunut, jolloin kyseessä pitäisi olla uusi hankinta.
Voutilainen korostaa sitä, että hankintalain tavoitteena on nimenomaan, että kilpailutilanteen kautta löytyy kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto.
– Mutta nythän niin ei tapahdu.
Voutilaisen mukaan tarjouspyynnössä on alun perinkin voinut olla valuvika, kun tällaista on tapahtunut. Hän korostaa myös, että näin suuressa suorahankinnassa on aina tehtävä myös valtiontukiarvio, ettei rakennusliikkeelle makseta ylihintaa.
– Valtiontukiarvion poisjättäminen päätöksen valmistelussa suorahankintatilanteessa voi tarkoittaa päätöksen syntyneen kuntalain tarkoittamalla tavalla virheellisessä järjestyksessä, Voutilainen korostaa.
SRV:n resurssit vapautuivat pikavauhtia
SRV:llä hankkeesta vastaava yksikönjohtaja Antti Raunemaa vastasi maaliskuussa Kymensuun kysymykseen näin:
Antti Raunemaa, miksi SRV ei osallistunut tapahtumakeskuksesta järjestettyyn urakkatarjouskilpailuun?
– Sillä hetkellä hanketta ei pidetty järkevänä, eikä välttämättä urakkamuotoakaan, Raunemaa sanoo.
– Kyseessä on rakennusteknisesti vaativa hanke, joka vaatisi yhteistoiminnallista urakkamuotoa ja suunnitelmien kehittämistä yhteistyössä tilaajan kanssa. Tarjouspyynnön alkuperäinen valittu urakkamuoto ei tukenut tätä toimintatapaa.
Raunemaan mukaan kyseessä on mittavien puurakenteiden vuoksikin selkeästi erikoiskohde, jossa suunnitteluratkaisu pitää kehittää teknis-taloudellisesti toteutusystävällisemmiksi.
– Samanaikaisesti puurakentamisen resurssimme olivat tuolloin varattuina. Nyt olemme pystyneet siirtämään puurakentamisen osaamista tähän hankkeeseen, kun Helsingin Wood Cityyn rakentamamme Suomen suurin puinen toimisto on valmistunut, ja Kaarelaan on keväällä valmistumassa suomalais-venäläinen puukouluhanke.
Urakkatarjouskilpailu päättyi joulukuussa 2020.
