Istun toiseksi viimeisessä loossissa Satamaperkele-näyttelyssä. Mukanani kulkevasta laitteesta kuuluu kuulokkeisiin tarina, joka on kuljettanut minua Kotkan ja Kotkan sataman syntyajoista vuoteen 1959, jolloin 16-vuotias pyhtääläinen Carl-Gustav Walldén päättää pestautua laivaan Kotkan satamassa. Myllyn huudoissa Walldénille lankea arpa päästä messikalleksi s/s Elise Schaumaniin, jonka kotipaikka oli Jakobstad (Pietarsaari). Siloposkinen Carl-Gustav on päättänyt jättää lapsuuden taakseen.
Lapsuus jäi, ja sittemmin Walldenin merimiesura jatkui suotuisissa merkeissä. Hän jäi aikanaan eläkkeelle merikapteenina, paljon seilanneena, paljon nähneenä, myös Kotkan satamassa.
Piikkinä virallisen Kotkan lihassa
Nykyään kotkalainen Carl-Gustav Walldén on eräänlainen piikki virallisen Kotkan lihassa. Hän on seurannut Kotkan Kantasataman kehitystä, myös viimeaikaista, jossa hänen mielestään unohdetaan Kotkan kaupungin juuret ja satamakaupungin perinne.
– Minua on moitittu siitä, että kirjoitukseni ja tuotokset eivät tue kaupungin strategiaa, koska pidän Kotkaa satamakaupunkina, kun taas virallinen Kotka pitää kaupunkia merikaupunkina, Carl-Gustav Walldén sanoo.
– Sanovat Vellamossa, että satamakaupunki sisältyy merikaupunkiin. Merikaupunki ei ole satamakaupungin synonyymi. Satama synnytti Kotkan ja olen todennut, että Kantasatama on Kotkan äiti, sydän ja sielu, josta kumpuaa Kotkan jäljittelemätön identiteetti.
Satamakaupungissa ei ole mitään hävettävää
Tätä jäljittelemätöntä identiteettiä Carl-Gustav Walldén tuo esiin näyttelyssään Satamaperkele, joka on esillä Kirkkokatu 2:ssa, samassa rakennuksessa kuin Kotkan klubi. Ruotsinsalmen taistelu, ensimmäinen lautalastia Kotkan satamasta hakenut kuunari 1871, sataman poliittiset taistelut 1900-luvun eri vuosikymmeninä, ravintola Fennia keisarikuntineen, ravintola Kairo, Kotkan Ruusu ja parturi, KTP, satamatyökonttorin johtajan murhayritys 1949, kun demarit ja kommunistit ottivat mittaa toisistaan – ja paljon muuta. Ne kaikki liittyvät Kotkan satamaan ja ovat osa Satamaperkele-näyttelyä.
– Ei satamakaupungissa ole mitään hävettävää, eikä se olisi tarvinnut Lindelöfin tyyliehostusta. Väärät arviot ovat Satamaperkelettä.
– Ensimmäinen Kantasatama-suunnitelma noudatti kaavaa, jossa virkamiehet päättivät ja luottamusmiehet luottivat.
Walldénia saamansa moitteet viralliselta taholta eivät lannista, mutta masentavat.
– Minä kirjoitan tavallisille kuntalaisille Kantasataman historiasta ihmisen näkökulmasta rehellisesti. Mikään muu taho ei ole tarttunut aiheeseen, vaikka Kantasataman fyysinen ja henkinen historia häviää tyhjään ruumaan.
Satama ei ollut viihdettä
Kolmelle eri vuosisadalle ulottuvan Satamaperkele-näyttelyn käsikirjoittajana, tuottajana, lavastajana ja rakentajana on ollut Carl-Gustav Walldén.
Satamasta on Walldenin mielestä kerrottu viihteen keinoin, mutta satama ei ollut viihdettä.
– Tämä on ennen kaikkea informatiivinen näyttely ihmisten näkökulmasta, jossa ei glamourilla mässäillä.
Jos hän ei olisi tehnyt näyttelyä nyt, häntä kaduttaisi.
– Sellaista katumusta en halua tuntea, jos olen jossakin hoitokodissa letkujen päässä. Nyt se oli tehtävä. Huominen voi olla too late.
Kotkan satamaperintö hakee vertaistaan
Jokaisessa loosissa on oma tarinansa eri vuosikymmeniltä. Tarinat on ohjannut ja dramatisoinut Henri Saarainen. Tarinoiden kertoja on pääosin Thomas Pryke. Äänitys ja äänimaailma Tero Taxell.
Näyttelyssä on muraalimaisia seinälle maalattuja taideteoksia, jotka on maalannut kotkalainen entinen merimies Matti Masalin, jonka kanssa Walldén on seilannut samalla laivalla (Arica) Etelä-Amerikkaan. Silloin tulivat Rio, Buenos Aires ja Montevideo miehille tutuiksi.
– Matti tuntee suolaiset vedet ja laivat ja se näkyy hänen taideteoksissaan.
Walldén on sitä mieltä, että vaikka Kantasatama sen perinteisessä mielessä häviää, niin sen vaikutukset ovat kasvattaneet ympärilleen Suomen suurimman yleissataman Kotkan dynamoksi.
– Suomessa Kotka tunnetaan satamakaupunkina, jonka satamalähtöinen kulttuuriperimä hakee vertaistaan.
– Tämä jäljittelemätön perimä on syntynyt arjen työn, väsymyksen, kärsimyksien, rakkauden, onnen, synnin, Fennian jazzin, ikävän, eron ja jälleennäkemisen myötä. Ulkomaalaiset merimiehet ja emigrantit toivat ja jättivät lähtemättömän merkkinsä kotkalaiseen yhteiskuntaan kansainvälistymisen myötä.
Audiovisuaalinen Satamaperkele-näyttely on koettavissa osoitteessa Kirkkokatu 2, Kotka (päädystä sisään) ti-su kello 12-19. Tiedustelut capt.wallden@gmail.com tai 044 264 9752.
