Stora Enso juhlii tänä vuonna 150-vuotista taivaltaan Suomessa, missä yhtiön teollinen toiminta alkoi vuonna 1872 Kotkan sahan perustamisesta. Toiminta perustuu edelleenkin metsien hyödyntämiseen uusiutuviksi ja kierrätettäviksi tuotteiksi, joilla korvataan fossiilisia raaka-aineita.
Stora Enson Suomen tehtaiden tuotteista yli 80 prosenttia menee vientiin. Yhtiö toimii nykypäivänä Suomessa 11 paikkakunnalla, muun muassa Kotkan Sunilassa. Tehtaat työllistävät noin 6000 henkilöä.
Stora Enson toiminta sai alkunsa, kun norjalainen Hans Gutzeit perusti Suomen suurimman höyrysahan Kotkaan vuonna 1872. Liiketoiminta perustui sahatavaran vientiin Euroopan markkinoille. Nykyään Stora Ensolla on asiakkaita yli 50 maassa ja sen palveluksessa on noin 23 000 henkilöä ympäri maailmaa.
150 vuoden ajan Suomeen on kehittynyt merkittävää metsäteollisuutta runsaiden metsävarojen, metsäalan innovaatioiden, osaavien ammattilaisten sekä toimivien logististen yhteyksien ansiosta. Koko 150 vuoden ajan yhtiön toiminta on ollut vahvasti vientiteollisuutta, minkä vuoksi yhteydet Suomenlahden satamien kautta Eurooppaan ja muualle maailmaan ovat erityisen tärkeitä. Kuten 150 vuotta sitten, myös nykyään Stora Enson Suomen tehtaiden tuotannosta valtaosa menee vientiin ja päämarkkinat ovat edelleen Euroopassa.
Innovaatioita uusiutuvasta puusta
Stora Enson historiaan liittyy paljon innovaatioita, yrityskauppoja ja fuusioita. Tehtaiden tuotevalikoima on muuttunut asiakkaiden sekä yhteiskunnan tarpeiden mukaan ja yritysostojen kautta. Punaisena lankana läpi historian kulkee puun hyödyntäminen ja jalostaminen uusiutuviksi sekä kierrätettäviksi tuotteiksi. Puuta yhtiön tehtailla käytetään entistäkin tarkemmin ja arvokkaimmalla mahdollisella tavalla, vuosikymmenien ammattitaidon ja oppimisen tuloksena.
– Lankut ja laudat ovat jalostuneet massiivipuuelementeiksi ja selluloosan lisäksi puusta hyödynnetään tänään uusiutuviksi ja kierrätettäviksi tuotteiksi myös puun ligniini ja hemiselluloosa, sanoo Stora Enson Suomen maajohtaja Seppo Parvi.
Stora Enson tehtaita on edelleen samoilla paikkakunnilla, joissa yhtiö on toiminut alkuvuosikymmenistä saakka, kuten Kotka, Imatra ja Lahti. Mukaan on tullut myös uusia paikkakuntia, kuten esimerkiksi Varkauden tehtaat 1980-luvun fuusion tuloksena ja Oulun tehdas Veitsiluoto Oy:n fuusion seurauksena 1990-luvun puolivälissä. Puuta on hankittu ja hankitaan edelleen kymmenillä paikkakunnilla ympäri Suomea. Tehtaiden tuotevalikoima on mukautunut uusiin tilanteisiin ympäröivän maailman ja historian käänteiden mukana.
– Tehtaiden kyky sopeutua muutoksiin ja innovoida ei onnistu ilman niiden ammattitaitoista ja oivaltavaa väkeä, jotka vievät teknologista kehitystä eteenpäin, Parvi sanoo.
Yhtiön uusimpia innovaatioita ovat esimerkiksi Kotkan Sunilassa käynnistetty koelaitos, jossa puusta erotetusta ligniinistä valmistetaan materiaalia akkuihin. Puuta ei tehtaalla tarvita kuitenkaan entistä enempää, koska ligniini poimitaan talteen sellutehtaan perusprosessista.
Stora Enson massiivipuuelementit ristiinliimattu puu (CLT) ja viilupuu (LVL) mahdollistavat puurakentamisen korkeammalle, nopeammin ja kevyemmin kuin koskaan aikaisemmin. Puurakennukset varastoivat hiilidioksidia ja auttavat ilmastonmuutoksen torjunnassa. Vähemmästä puumäärästä tehdään enemmän kaikilla yhtiön tuotantolaitoksilla.
Tapahtumakeskuksen puurakenteet Stora Ensolta
150-juhlavuonna Kotkaan rakennetaan ainutlaatuinen tapahtumakeskus, jossa puurakenteet ovat Stora Enson massiivipuuelementtejä. Rakentaminen on jo alkanut ja tapahtumakeskus valmistuu kesällä 2023.
Massiivipuuelementtien suosio julkisessa rakentamisessa lisääntyy Suomessa nopeasti.
Tähän saakka kohteet, joissa Stora Enson massiivipuuelementtejä on käytetty, ovat olleet pääasiassa opetusrakennuksia tai asuinrakennuksia. Kotkan Kantasatamaan valmistuva tapahtumakeskus on ensimmäinen laatuaan. Tapahtumakeskuksen aulan kaarevasta kattorakennelmasta tulee ainutlaatuinen ja se on hyvä esimerkki siitä, kuinka monipuolisia mahdollisuuksia puurakentaminen avaa. Rakennuksen sali ja katot ovat puuta ja lämmin puuverhottu julkinen aulatila on avoinna kaikille.
Kotkan tapahtumakeskuksen kantavana runkona käytetään Stora Enson ristiinliimattua puuta sekä Stora Enson viilupuusta valmistettuja ripalaattoja. Jopa 16 metriä pitkiä ripalaattoja käytetään talon kattorakenteena ja niistä toteutetaan myös aulan kaareutuva lippakatto.
Kotkan tapahtumakeskuksessa tullaan käyttämään massiivipuuta noin 1300 kuutiometriä, josta puolet on viilupuuta ja puolet ristiinliimattua puuta. Näyttävän rakennuksen puumateriaali varastoi hiilidioksidia jopa yli 600 henkilöauton vuosiajon verran. LVL-raaka-aineet on toimitettu Stora Enson Varkauden LVL-tehtaalta Loviisaan, jossa ne työstetään ja kokoonpannaan valmiiksi ripalaatoiksi. Ensimmäiset CLT-toimitukset työmaalle ovat saapuneet Stora Enson Gruvönin CLT-tehtaalta viikolla 2.
Metsien riittävyys ja puun tarkka hyödyntäminen esillä koko 150-vuotisen historian ajan
Koko 150-vuotisen historian ajan yhtiössä on kannettu huolta puun riittävyydestä Suomessa ja samalla kehitetty mahdollisuuksia hyödyntää puuaines parhaalla mahdollisella tavalla. Kotkan saha hyödynsi vain osan puusta, mutta selluteollisuuden kehittyessä myös puun kokonaisvaltainen hyödyntäminen alkoi monipuolistua.
1980-luvulla myös keräyspaperia alettiin hyödyntää raaka-aineena paperin ja kartongin valmistuksessa tuoreen puunkuidun lisäksi. Nyt Stora Enson tavoitteena on päästä vuoteen 2050 mennessä 100 % uudistaviin tuotteisiin, jotka ovat täysin kiertotalouden mukaisia ja joiden hiilidioksidipäästöt ovat positiivisia.
– Uskomme, että kaikkea, mitä tänään valmistetaan uusiutumattomista materiaaleista, voidaan valmistaa puusta. Tuotteiden uusiutuvuus ei pelkästään riitä, vaan myös niiden kierrätettävyys on tärkeää, ja siihen panostamme, Parvi jatkaa.
Tietoisuus metsien hyvästä hoidosta on ollut ja on tänä päivänä erittäin tärkeää. Kukapa ei huolehtisi omaisuudestaan, josta yhtiön menestys riippuu, myös seuraavat 150 vuotta.
Metsien kasvun turvaamisen lisäksi Stora Enso on sitoutunut varmistamaan, että yhtiön toiminnan vaikutus metsien monimuotoisuuteen on nettopositiivinen. Yhtiö on ottanut käyttöön vuoteen 2030 ulottuvat toimenpidesuunnitelmat, joiden tavoitteena on lisätä lajien, elinympäristöjen ja maisemien monimuotoisuutta. Tähän kokonaisuuteen kuuluu myös yksityisten metsänomistajien neuvonta metsäomaisuuden ja luonnon hoidossa, metsän koko elinkaaren ajan.
Vuonna 2022 juhlitaan myös Stora Enson Anjalankosken tehtaiden 150-vuotista taivalta ja Veitsiluodon sahan käynnistymisestä tulee kuluneeksi 100 vuotta.
Tästä kaikki alkoi vuonna 1872. Norjalainen Hans Gutzeit perusti Suomen suurimman höyrysahan Kotkaan.
