Kotkan Hakalanmäellä, Sunilan kupeessa on meneillään hieman epätavallinen rakennusten korjausprojekti. Kohteena ovat Suvi af Hällströmin viime vuonna hankkimat kaksi 1940 valmistunutta nutikkataloa, joita hän korjaa perinteisellä savirakentamisen menetelmällä. Ensimmäinen talo on jo asuinkäytössä, toinen saattaa sitten viedäkin aikaa.
Vanhan talon korjaaminen ei ole af Hällströmille uutta. Pernajassa hän kunnosti aikoinaan hirsitalon. Savirakentaminen alkoi kiinnostaa häntä jo parikymmentä vuotta sitten ja hän kouluttautui saloihin Rasekon savirakentajakoulutuksessa.
– Huomasin ilmoituksen kurssista ja ajattelin, että sinne on pakko päästä, Suvi af Hällström kertoo.
Suvi af Hällström on ammatiltaan kanttori Loviisan seurakunnassa. Kanttorilla vapaapäivät ovat arkena, joten kurssi onnistui hyvin tuoden samalla vastapainoa työhön.
– Pidän siitä, että työt ovat toistensa vastapainoja.
Viime keväänä af Hällström sai savirakentajan paperit ja hän alkaa jossain vaiheessa tehdä myös tilaustöitä toiminimellä Savivilla.
Maailman yleisen rakennusmateriaali
Pernajan talonsa myytyään Suvi af Hällström alkoi pian etsiä uutta taloa. Kokeilu kerrostaloasumisesta osoitti, että se ei ole hänen juttunsa.
– Kerrostalossa asuminen tekee minut pöpiksi. Minulla täytyy näköjään olla aina jokin projekti.
Hakalanmäen talot löytyivät sattumalta. Moni muu olisi saattanut purkaa talot, mutta af Hällström näki niissä potentiaalia ja savi tuntui enemmän kuin luontevalta materiaalilta. Savea hän käyttää enimmäkseen laastina ja seinäpintoina. Savi soveltuu pinnaksi melkein mihin vain: kiveen, tiileen ja erilaisille puupinnoille.
– Savitalot ovat ikuisia, kunhan kivijalka ja katto ovat kunnossa. Isoja kantavia rakenteita voi tehdä Suomen ilmasto-olosuhteissa massiivi- eli iskossavitekniikalla, mutta sellainen seinärakenne vaatii vielä erikseen lisälämmön eristyksen. Täällä Pohjolassa toimiva saviseinä tehdään kantavaan puurakenteeseen, esimerkikisi sekoittamalla saveen olkea tai puuhaketta.
Savi on ollut yleinen rakennusmateriaali Etelä-Euroopassa ja myös Virossa ja ylipäänsä maailman yleisin rakennusmateriaali. Saksassa on rakennettu savesta kokonaisia kerrostaloja. Suomessa savea on käytetty vähemmän ja sillä on ollut leima köyhien tapana rakentaa. Siksi savipinnat on pyritty peittämään nopeasti esimerkiksi kalkkimaalilla. Navettoja savesta on rakennettu paljon.-
– Sellainen sanonta on, että ”savinavetassa ovat terveet eläimet”.
Terveellistä ja halpaa
Savirakentaminen on ympäristöystävällistä. Suvi af Hällströmin mukaan savirakentamisella on mahdollista päästä lähelle nollahiilijalanjälkeä. Nykyisin varsinkin ilmastotietoiset nuoret ovat erittäin kiinnostuneita savirakentamisesta.- –
– Savi on myös erittäin hygroskooppinen eli hengittävä materiaali. Se tasaa huoneen ilmankosteutta ja samalla suojaa taloa. Aalto-yliopiston tutkimukset ovat osoittaneet, että savella on myös kyky eliminoida viruksia. Kuten käsittelemättömässä puussa, virukset ja bakteerit eivät viihdy savessa.
Savirakentaminen voi tulla halvaksikin, jos itse tekee. Savea on usein saatavissa jopa omalta tontilta, työvälineeksi tarvitsee pikkutraktorin. Jos saven joutuu ostamaan, sittenkin savirakentaminen on edullista. Suvi af Hällström käyttää laastina valmista savijauhoa.
Saven sekaan voi laittaa erilaisia luonnonmateriaaleja, mutta ei mitään syötävää kuten ruohoa. Eläimet saattavat kiinnostua. Suvi af Hällström on tällä hetkellä kiinnostunut likaisen villan ja saven yhdistelmästä, johon vielä lisätään biohiiltä. Testit ovat osoittaneet, että yhdistelmä toimii hyvin.
Suvi af Hällström toivoo, että perinteiset rakennusmateriaalit löydetään nykyistä paremmin. Hän ehdottaakin, että Karhulan uusi alakoulu jäähallin vieressä rakennettaisiin nutikoita ja savea hyväksi käyttäen. Tällä tavalla Kotka voisi kunnioittaa vanhoja perinteitään ja tuottaa tervettä, luonnonmukaista rakennuskulttuuria.
Lisätietoja savirakentamisesta: http://saviry.fi/rakentaminen.html
