Suomen ensimmäiset aluevaalit järjestetään ensi tammikuussa. Vaalipäivä on sunnuntai 23.1.2022.
Aluevaalit perustuvat sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen, jonka mukaan maahan perustetaan 21 hyvinvointialuetta. Niistä jokaisella on aluevaltuusto, joka valitaan yleisillä vaaleilla.
Kymenlaakson hyvinvointialueeseen kuuluvat Kymenlaakson maakunnan kunnat. Kymenlaakson hyvinvointialueen valtuuston koko on 59 jäsentä, ja koska puolueet voivat asettaa 1,25-kertaisen määrän ehdokkaita, ehdokaslistan maksimikoko on 73 ehdokasta.
Aluevaltuuston vaalikausi on neljä vuotta ja vaalikauden aloitusajankohta kesäkuun alku. Aluevaalit ovat välittömät, salaiset ja suhteelliset ja niissä on yhtäläinen äänioikeus. Aluevaaleissa vaalipiirinä on hyvinvointialue. Ehdokkaat asetetaan koko hyvinvointialueelle, äänestäjät äänestävät vain oman hyvinvointialueensa ehdokkaita ja tulos lasketaan hyvinvointialuekohtaisesti.
Suhteellinen vaalitapa tarkoittaa sitä, että puolue saa valittavaan toimielimeen, tässä tapauksessa aluevaltuustoon paikkoja samassa suhteessa kuin se saa ääniä vaaleissa. Jos puolue saa noin 20 % vaaleissa annetuista äänistä, sen tulisi saada myös noin 20 % jaettavina olevista paikoista. Suhteellisuus toteutetaan aluevaaleissakin ns. d’Hondt’in menetelmällä, jota käytetään jo eduskuntavaaleissa, kuntavaaleissa ja europarlamenttivaaleissa.
Aluevaalit toimitetaan samanaikaisesti kuntavaalien kanssa ja näin toimitaan vuodesta 2025 lukien. Ensimmäiset aluevaalit toimitetaan erillisinä ja näissä vaaleissa valitun aluevaltuuston toimikausi alkaa maaliskuun alussa 2022.
Aluevaalit toimitetaan kunnissa pääpiirteissään samalla tavalla kuin kuntavaalit, kuitenkin siten, että ehdokasasetteluun liittyvistä tehtävistä ja vaalien tuloksen vahvistamisesta huolehtii kunnan keskusvaalilautakunnan sijasta uusi viranomainen, aluevaalilautakunta. Aluevaalilautakunnan asettaa aluevaltuusto, mutta ensimmäisissä aluevaaleissa kuitenkin aluehallintovirasto.
Ehdoton enemmistö Kouvolaan?
Ajatuspaja Toivon selvityksestä viime huhtikuulta ilmenee, että maakuntauudistus keskittää sote-vallan suurille kaupungeille. Ajatuspaja Toivo on laskenut, miten tulevissa aluevaltuustossa paikat jakautuisivat kuntien kesken, jos ne jakautuisivat samassa suhteessa kuin vuoden 2017 kuntavaalien annetut äänet.
Muun muassa Kymenlaaksossa Kouvolan painoarvo olisi niin suuri, että se saisi se saisi yksinään ehdottoman enemmistön aluevaltuustossa eli 31 paikkaa (53%). Miehikkälä sen sijaan olisi jäämässä kokonaan ilman aluevaltuustopaikkaa.
Kotka saisi vuoden 2017 kuntavaalituloksen perusteella lähes kolmanneksen paikoista (18), Hamina seitsemän, Pyhtää kaksi ja Virolahti yhden paikan.
Vaikea ehdokasasettelu
Vaikka vuoden 2021 kuntavaalit antoivatkin hieman eri tuloksen kuin neljä vuotta aiemmin eikä kuntavaalien tulosta voi yksioikoisesti siirtää aluevaaleihin, Ajatuspaja Toivon analyysit antanevat puolueille miettimisen aiheita tuleviin aluevaaleihin ja ehdokasasetteluun.
Ajatuspajan mukaan puolueet pyrkivät ehdokaslistoja kootessaan maksimoimaan vaalitulosta, mikä ohjaa painottamaan väkirikkaampia alueita myös ehdokasasettelussa. Siksi puhtaasti kunnittaisten äänimäärien mukaisessa suhteessa esitetty aluevaltuustopaikkojen jakautumien saattaa olla pienten kuntien näkökulmasta jopa optimistinen.
Huomionarvoista ajatuspajan mukaan on, että keskuskaupungit todennäköisesti painottuvat myös ehdokasasettelussa, koska ehdokaslistoille mahtuu vain murto-osa siitä määrästä ehdokkaita, mitä kuntavaaleissa kaikkiaan asetetaan.
Toinen puoli pohdinnassa on, että yksittäisen pienen kunnan jääminen kokonaan ilman aluevaltuustopaikkaa on todennäköisempää, jos kunnasta asetetaan kovin monta ehdokasta, koska oman kunnan äänet eivät välttämättä maksimaalisesti keskitettyinäkään riitä edes yhden henkilön saamiseen läpi.
