Kymenlaakson maakunta ja Kotkan kaupunki vielä erikseen ovat mukana Suomen ympäristökeskuksen Hinku-verkostossa (hiilineutraalit kunnat). Verkoston jäsenet ovat sitoutuneet 80 prosentin päästövähennykseen vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.
Kokonaisuudessaan Kotkan suunta on ollut jo pitkään oikea: kokonaispäästöt ovat vähentyneet. Kun tilastoja ja käytännön tekoja tarkastelee lähemmin, mallioppilaaksi Kotkaa ei voi kaikilta osiltaan sanoa. Esimerkiksi kaukolämmön aiheuttamat päästöt ovat viime vuosina kasvaneet, kun ne sitä ennen olivat pitkään laskusuunnassa.
Kotkan ilmasto-ohjelmassa (s. 23) todetaan Kotkan Energian toimenpiteenä: Kehitetään hukkalämmön hyödyntämistä sekä Kotkan kaukolämpöverkon energiatehokkuutta. Saman ohjelman seuraavalla sivulla todetaan Kotkan Energian toimenpiteenä: Kehitetään Kantasataman energiantuotantojärjestelmä resurssiviisaaksi sekä ilmastomyönteiseksi.
Kotkan Energia on rakentamassa Kantasatamaan energiakeskusta, joka on kallis hankkia ja käyttää. Lämmityksen nimellistehosta se tuottaisi 90 prosenttia polttamalla tuotetulla kaukolämmöllä, jonka polttoaineista lähes 40 prosenttia on fossiilisia.
Myös jäähdytys toteutettaisiin perinteisillä sähkökäyttöisillä ja ulkoilmalauhdutteisilla veden jäähdyttimillä. Vieressä olevaa merivettä ei aiota hyödyntää mitenkään. Myöskään naapurissa olevan Kotkamillsin hukkalämmön hyödyntäminen lämmityksessä ei ole kiinnostanut Kotkan Energiaa.
Kotkassa on paljon ylijäämälämpöä
Kotkassa olisi mahdollista päästä eroon polttamisesta ja sen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä hukkalämmön ja lämmön kausivarastoinnin avulla tai ainakin vähentää fossiilisten polttoaineiden osuutta merkittävästi. Kotkan Energia teetti Katariinan kallioluoliin rakennettavasta kaukolämpöakusta tutkimuksen vuonna 2014, jossa hanke todettiin kannattavaksi.
Kaupunkirakenteeltaan hajanaisessa kaupungissa on hukkalämmönlähteitä eli ylijäämälämpöä tuottavia tuotantolaitoksia ympäriinsä: Kotkansaarella (Kotkamills), Karhulassa, tulevaisuudessa ehkä Mussalossa (UPM:n biojalostamo). Kenties Keltakalliolle rakennettavat akkumateriaalitehtaatkin tuottavat lämpöä, joka olisi hyödynnettävissä. Myös kaavaillut datacenterit olisivat sellaisia.
Asiantuntijoiden mukaan ylijäämälämpöä on Kotkassa niin paljon, että sillä voitaisiin lämmittää kaikki Kotkan rakennukset.
Kantasatamaan aiotussa ratkaisussa menetetään, ehkä lopullisesti, ainutlaatuinen tilaisuus rakentaa Kotkan ensimmäinen kaukojäähdytysverkon osa. Kantasatamaan suunnitellut nykyaikaiset rakennukset olisivat ihanteellinen kohde lämpöpumppulaitoksen matalalämpötilaiselle kaukolämpö- ja kaukojäähdytysverkolle. Perinteinen kaukolämpö toimisi varalämmönlähteenä.
Myös asuintalot tarvitsevat tulevaisuudessa entistä enemmän viilennystä, sen kulunut kesäkin osoitti. Keskitetyn jäähdytysratkaisun sijaan, jossa kylmä tulee koteihin putkea pitkin, asukkaat tekevät kiinteistö- ja huoneistokohtaisia ratkaisuja esimerkiksi parvekkeilleen. Tulevaisuuden Kotka voikin näyttää kaupunkikuvallisesti varsin erilaiselta kuin suunnittelijat ovat aikoneet. Erilaiset jäähdytyspömpelit rakennusten seinissä ovat tuttu näky lämpimissä maissa vierailleille.
Kotkamills olisi valmis uuteen ratkaisuun
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) Hukkaveks -hanke on tutkinut hukkalämmön hyödyntämistä Kymenlaakson kunnissa. Yhtenä tutkimuskohteena on ollut Kotkamillsin tehdas Kantasataman naapurissa. Esteitä hukkalämmön hyödyntämiseksi Kantasatamassa ei ole löytynyt.
Kotkamillsin tehtaalla syntyy pelkästään puhtaista jäähdytysvesistä niin paljon hukkalämpöä, että sillä lämmittäisi kaikki Kantasatamaan suunnitellut rakennukset. Tällä hetkellä Kotkamillsin hukkalämpö (matalalämpöenergia) ajetaan mereen.
Tekninen johtaja Jan Lousa sanoo, että on aivan hullunkurista, että Kotkamills ottaa veden joesta, lämmittää sen prosessiin sopivaksi ja sen jälkeen jäähdyttää prosessiveden laskeakseen jätevetenä mereen. Hänen mukaansa Kotkamillsillä olisi tahtoa ja kykyä johtaa hukkalämpönsä esimerkiksi naapuritontilla sijaitsevien Kantasataman rakennusten lämmittämiseen eräänlaisena yhteiskunnallisena avunantona.
Lousan mielestä kaikki energiavirrat on tänä päivänä tutkittava, eikä hän tiedä, miksi Kantasatamaan on valittu nykyiseen kaukolämpötuotantoon perustuva konsepti.
Kankaanpäässä hukkalämpöä hyödynnetään
Pekka Passi oli Kotkan Energian toimitusjohtajana Vesa Pirtilän jälkeen vähän aikaa. Passi on ollut nyt pari vuotta Vatajankosken Sähkön toimitusjohtajana Kankaanpäässä. Kankaanpäässä on toteutettu Passin aikana menestyksellisesti hukkalämmön talteenotto ja hyödyntäminen yhteistyössä paikallisen kipsilevytehtaan kanssa.
Neuvotteluvaiheessa yksi ratkaiseva kysymys oli se, miten Vatajankosken Sähkö voi luottaa siihen, että kipsilevytehdas pysyy toiminnassa pitkälle tulevaisuuteen, ettei tehty investointi mene hukkaan. Luottamus puolin ja toisin löytyi.
Passin mukaan 80-prosenttisesti kuntaomisteisen sähköyhtiön rooliin kuuluu pitää osaltaan huolta siitä, että yritykset voivat hyvin ja menestyvät.
Pääsiäisenä käyttöönotetusta uudesta järjestelmästä hyötyvät niin Vatajankosken Sähkö kuin Knaufin kipsilevytehdaskin. Knauf saa myytyä sähköyhtiölle hukkalämmön, joka aiemmin meni taivaan tuuliin, ja saa paluupostissa takaisin prosessiinsa höyrystä tiivistyneen veden.
Sähköyhtiö puolestaan välttää lainsäädännöllisen riskin, jos ja kun polttaminen kielletään joskus kokonaan, imago vihreän energian tuottajana kirkastuu ja taloudellistakin hyötyä tulee. Hukkalämpö on Vatajankosken Sähkölle selkeästi edullisempaa kuin itse polttamalla tuotettu kaukolämpö.
Vatajankosken Sähkön kaikesta myymästään kaukolämmöstä on kipsilevytehtaan hukkalämmöstä peräisin kolmasosa. Se tarkoittaa sitä, että kaukolämmön pääasiallinen tuotantolaitos (CHP-laitos) voi olla pysähdyksissä viisi kuukautta vuodessa.
Passi arvioi, että noin viiden miljoonan euron investointi maksaa itsensä takaisin 5-7 vuodessa. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö antoi hankkeelle energiatukea noin 1,4 miljoonaa euroa.
Kotkan ratkaisu käy kalliiksi
Kotkan Energia investoi Kantasataman energiakeskukseen noin 2,9 miljoonaa euroa. Hukkalämpöä ja merivettä hyödyntävän lämpöpumppulaitoksen investointikustannus olisi asiantuntijoiden mukaan vähintään miljoonan edullisempi kuin nyt valittu ratkaisu, jossa 200 neliön energiakeskustila rakennetaan uuteen tapahtumakeskukseen pelkästään maalämpöpumppuja varten.
Myös lämpöpumppulaitoksen käyttökulut olisivat vuositasolla vähintään 100 000 euroa edullisemmat kuin nykyratkaisussa.
Suomessa ei ole otettu vakavasti jo vuonna jo 2018 voimaan tullutta RED II -direktiiviä, jonka mukaan kaukolämmitysjärjestelmien haltijat velvoitetaan liittämään hukkalämmönlähteet kaukolämmitysjärjestelmään. Kansallisella tasolla direktiivi piti saattaa voimaan tämän vuoden kesäkuussa, mutta sitä puna-vihreä hallitus ei ole tehnyt.
Kotkan Energian kaukolämpömonopolia ja samalla liiketoimintaa saattaa uhata tulevaisuudessa myös vihreälle energialle suunniteltu ohituskaista kaukolämpöverkkoon. Se saattaa innostaa suuria hukkalämmön tuottajia ryhtymään itse kaukolämmön myyjiksi, koska ne olisivat etusijalla.
