Kotkan verokertymä on ennusteen mukaan tänä vuonna noin 12 miljoonaa euroa pienempi kuin on budjetoitu. Kymsoten lisärahoitustarve on Kotkan osalta tällä hetkellä kahdeksan miljoonaa arvioitua enemmän. Yhteensä parikymmenen miljoonan alijäämä on saatu paperilla kutistettua 17 miljoonaksi Kotkan omien säästötoimien avulla.
Kaupunginjohtaja Esa Sirviö sanoo, että tosi ikävältä näyttää, eikä vuosi ole puolessakaan. Ehkä ei lohduta sekään, että sama tuska on kaikissa Suomen suurissa kaupungeissa. Mutta koska näin on, valtion on pakko tulla apuun.
Samaan aikaan kun kuluvan vuoden palapeli on vielä täysin sekaisin, kunnissa on ryhdyttävä laatimaan ensi vuoden talousarvioita tietämättä, onko tällaisia hulluja vuosia tulossa kenties lisää vai jääkö tämä tähän.
Vaikka koronapandemia ei ehkä olekaan horjuttanut kotkalaisten päättäjien enemmistön uskoa Kantasatama-hankkeeseen, olisi vastuutonta olla arvioimatta avoimesti sen etuja ja riskejä tässä täysin uudessa taloudellisessa tilanteessa.
Korona on osoittanut, että sekä etätyö että -opiskelu sujuvat. Voidaan kysyä, tarvitseeko ammattikorkeakoulu edelleen suunnitellun suuruista kampusta.
Koronan koteihinsa kuristamat ihmiset kaipaavat jo sirkushuveja. Mutta voidaan kysyä, tarvitaanko Kotkaan oma sirkusareena, jonne ajatellaan tuppautuvan tuhansia ihmisiä samanaikaisesti.
Voisiko suhteellisen väljästi asuttu Suomen puistopääkaupunki sen sijaan luottaa vahvuuksiinsa, jotka luonto on järjestänyt ja joita puistotoimisto vähän jalostanut?
Luonto järjesti myös sen, että Kotka puujalostusteollisuuksineen aikoinaan syntyi. Savupiipputeollisuuden arvostaminen sekä peruspalveluiden kuten kouluverkon vahvistaminen lisäävät oikeasti Kotkan elinvoimaa.
