Uudessa romaanissaan Ritva Hellsten pohtii vallankäyttöä uskonnollisissa piireissä

Ritva Hellstenin uudessa romaanissa on paljon omakohtaista, mutta myös kuviteltua.

Kotkalaisen kirjailijan Ritva Hellstenin romaani Anna minulle nimi ilmestyi alkukesästä. Siskonsa Raija Siekkisen elämästä aiheensa saanut edellinen romaani Raija oli menestys ja ylsi myös Finlandia-ehdokkaaksi vuonna 2020.

Uusi romaani käsittelee hengellistä ja henkistä vallankäyttöä uskonnollisissa piireissä. Romaani kysyy, miksi toiset ihmiset ovat sille alttiimpia kuin toiset, jotka eivät sille alistu.

Näitä asioita pohtii paljon myös romaanin päähenkilö Malla, jonka elämää seurataan noin neljänkymmenen vuoden ajan.

Arjessa ihanteet eivät toimi

Kuten aiemmissakin Hellstenin romaaneissa myös Mallan tarinassa on vahva omakohtaisuuden tuntu. Sitä ei voi kuitenkaan lukea yksi yhteen Hellstenin elämän kanssa, paljon fiktiotakin on mukana. Eli kaikki se, mitä Mallalle tapahtuu, ei ole tapahtunut Ritva Hellstenille ja päinvastoin.

Mutta romaanin perusasetelma vastaa kuta kuinkin kirjailijan omaa elämää. Opiskelemaan lähdettyään Malla kohtaa kiehtovan kansainvälisen uskonnollisen ryhmän, joka kietoo hänet pauloihinsa. Aviomies löytyy samoista piireistä.

Mutta arjessa vahva idealismi ei sitten toiminutkaan. Ristiriita uskonnollisen yhteisön asettamien rajojen ja omien taiteellisten intohimojen välillä kasvoi liian suureksi. Uskonnollinen fundamentalismi käski hylkäämään kaikki henkilökohtaiset päämäärät ja palvelemaan vain evankeliumin levittämistä.

– Mallalla silmien avautuminen kesti kauan eli sen myöntäminen, että ihanteet eivät toimineet, eikä hän mahtunut niiden raameihin, Ritva Hellsten sanoo.

Irtautuminen on vaikeaa

Lopulta Mallan – kuten Ritva Hellstenin – itsensä toteuttamisen tarve vie voiton. Irtautuminen yhteisöstä ja vapautuminen elämään sen ulkopuolella ei suinkaan ollut helppoa. Ei ollut enää yhteisön tuomaa turvaa ja pois jäivät monet ystävät.- Kyllä se hirveän vaikeaa on, Ritva Hellsten viittaa Mallaan tai/ja itseensä.

Jo pelkästään avioero uskonnollisessa piirissä oli tuntematon käsite.

Malla palaa nuoruutensa taideharrastukseen ja maalattessaan alkaa ymmärtää, kuinka varhaislapsuuden kokemukset vaikuttavat meissä ja ohjaavat valintojamme, vaikka emme muista niitä. Siitä puhuu myös kirjan motto, joka on Sirkka Turkan runon säe: ”Niitä hetkiä, joita ei muista, ei unohda koskaan.”

Tarve tulla kutsutuksi esiin

Romaanin aihe ja teemat ovat kypsyneet Hellstenin mielessä pitkään, ehkä kolme vuosikymmentä. Joskus hän on kirjoitellut tekstin pätkiä, joista osa päätyi valmiiseen romaaniin.

Mutta vasta Raija-romaanin jälkeen aika oli kypsä: Mallan tarina vaati tulla kirjoitetuksi.- Kun rupeaa kirjoittamaan, ihan mitä tahansa, kohta tietää, mitä ajattelee, Hellsten kuvaa tapaansa ajatella kirjoittamisen kautta.

Romaani Anna minulle nimi on saanut nimensä Aune Mäkisen samannimisestä runosta. Päähenkilö Malla kuulee runon radiosta. Niin on kuullut myös Ritva Hellsten.

– Ihmisellä on tarve tulla nähdyksi ja kutsutuksi esiin. Muutoin hän on hirvittävän yksin, eikä tiedä kuka on.

Mallakin haluaa heijastuvan toisissa ihmisissä kuin peilissä. Kun peili puuttuu, ihminen haparoi pimeässä.

Kirjoittaminen on kirjailijalle, myös Ritva Hellstenille, päivien sisältö ja usein parasta, mitä voi kuvitella.

– Aamupäivä on parasta aikaa kirjoittamiselle.

– Toivon, että pian jokin uusi aihe alkaa vaatia kirjoittamista.

Anna minulle nimi -romaanin on kustantanut Aviador Kustannus 2022.

Eija Anttila
Eija Anttila
Jaa artikkeli sosiaalisessa mediassa