Suomessa järjestetään ensimmäiset aluevaalit tammikuussa. Ensimmäiset vaalit käydään erillisinä, mutta tulevaisuudessa ne ovat kuntavaalien yhteydessä. Aluevaltuustot aloittavat vuoden 2023 alusta.
Aluevaltuutetut tulevat käyttämään merkittävää valtaa, mutta toistaiseksi suomalaiset eivät ole olleet kovin innostuneita. Tuoreen kyselyn mukaan vain neljä kymmenestä aikoo äänestää varmasti.
Toinen tutkimus puolestaan osoittaa, että yli puolet äänioikeutetuista ei edes tiedä, mistä aluevaaleissa on kysymys.
Tampereen yliopiston politiikan tutkijan ja TV:stäkin tutun vaalikommentaattorin Sami Borgin mielestä hyvin monet asiat ratkaisevat tulevissa aluevaaleissa. Kun ehdokasasettelu on yhä kesken, tutkija joutuu lähinnä spekuloimaan, mutta toki monet tutkimukset antavat joitakin askelmerkkejä tuleviin vaaleihin.
Kyselyn mukaan esimerkiksi lähes puolet kansanedustajista on lähdössä ehdolle. Borgin mielestä ensimmäisistä aluevaaleista on tulossa puoluejohtajavetoiset, mitä hän pitää hyvänä. Hyvänä hän pitää myös sitä, että ensimmäiset -vaalit käydään erillisinä.
– Aluevaaleissa fokus on selkeä, sosiaali- ja terveysasiat. Puolueilla on mahdollisuus zoomata agendansa juuri näihin kysymyksiin, kun vaalien asialistalla ei ole ruuhkaa, Borg sanoo.
– Innostaako tämä kansalaiset äänestämään ja saavatko puolueet ideansa läpi, jää nähtäväksi.
Sami Borgin mukaan kaikki ovat enemmän tai vähemmän huolissaan aluevaalien äänestysprosentista. Borgin mukaan optimistista on ajatella, että äänestysaktiivisuus asettuisi jonnekin eurovaalien ja kuntavallien välimaastoon. Käytännössä se voisi olla 40 prosentin päälle.
Yksi ratkaiseva tekijä vaaleissa on ehdokasasettelu. Borgin mukaan on tutkimustietoa siitä, että kansalaiset toivovat ehdokkaiksi nimenomaan asiantuntijoita. Myös se ratkaisee, kuinka puolueuskollisia äänestäjät ovat vai voisivatko he äänestää jonkin muun puolueen vetovoimaista ehdokasta, jotta omalta alueelta saataisiin edustaja aluevaltuustoon.
– Tämä on tutkimuksellisesti mielenkiintoista. Nythän pienissä ja keskisuurissa kunnissa on pelkona, että yhtään oman alueen ehdokasta ei saada valtuustoon. Viimeaikaisissa keskusteluissa on noussut esiin sekin näkökulma, että pienille kunnille pitäisi järjestää aluevaltuustoihin kiintiö.
Pienten kuntien heikko asema todentuu myös Kymenlaaksossa. Jos kymenlaaksolaiset äänestäisivät aluevaaleissa kuten kesäkuun kuntavaaleissa, maakunnan kuudesta kunnasta aluevaltuutettuja saisivat vain kaupungit eli Kouvola, Kotka ja Hamina. Pienet kunnat Pyhtää, Virolahti ja Miehikkälä jäisivät ilman omia edustajiaan.
Epätasapaino pohjoisen ja etelän välillä olisi niin ikään melkoinen, sillä Kouvola saisi 59 valtuustopaikasta peräti 41. Kotkalle tulisi 13 paikkaa ja Haminalle viisi.
Borgin mielestä demokratiaan kuuluu, että valtuustoon valitaan sellaiset edustajat, joilla on ymmärrys asioista ja siitä, että heidän tulee hoitaa koko alueen, eikä vain oman kunnan asioita. Eli edustajat, jotka pystyvät päättämään siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään mahdollisimman laadukkaasti ja kustannustehokkaasti koko hyvinvointialueella.
Myös jääviysongelmista on aluevaalien yhteydessä puhuttu. Jos ehdokkailla on merkittävä sote-virka tai asema kunnallisessa hallinnossa, on syntynyt epäilyjä siitä, että henkilö ajelee kaksilla rattailla. Borg myöntää, että jääviyksiä saattaa syntyä, mutta koska vielä ei tiedetä, ketä valtuustoihin ja sote-virkoihin valitaan, ehdokkaille ei kannata asettaa kovin korkeaa kynnystä.
– Tässä asiassa kannattaa pitää pää kylmänä. Onhan meillä sitten varahenkilöjärjestelmä, jos vaalien jälkeen jääviysongelmia ilmenee.
Aluevaalit pidetään tammikuussa
• Aluevaaleilla valitaan 21 hyvinvointialueen aluevaltuustot, joiden tehtävänä on sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen alueellaan.
• Valtuutettuja valitaan 59–89 hyvinvointialueen asukasluvun perusteella. Kymenlaaksossa 59.
• Helsingissä ei järjestetä vaaleja, koska kaupunki ei ole hyvinvointialue eikä se kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen.
• Ehdokaslistan maksimipituus on 1,25 kertaa hyvinvointialueella valittavien valtuutettujen määrä.
• Vaalien kampanja-aika alkoi 23.7.2021. Puolueet jättävät ehdokashakemuksensa 14.12.2021.
• Ensimmäisten aluevaalien vaalipäivä on sunnuntai 23.1.2022.
Lähde: Oikeusministeriö
