Valtuustoryhmien puheenjohtajat säästäisivät puukoulun, mutta eivät hinnalla millä hyvänsä

Päälle päin puukoulu näyttää rapistuneelta, mutta rakenteiden kunto on ratkaisevaa.

Kotkan valtuustoryhmien puheenjohtajat ovat lähes yksimielisiä siitä, että Karhulan vanha puukoulu voidaan kunnostaa, mutta rakennuksen lopullinen kunto ja mahdolliseen kunnostamiseen uppoavat eurot ratkaisevat lopullisesti. Hinnalla millä hyvänsä historiallista rakennusta ei olla valmiita säilyttämään. Toisaalta vanhan koulun pitää palvella toiminnallisesti tulevaa uutta koulukeskusta.
Ryhmissä kouluasiaa ei ole käsitelty. Lisää tietoa koulun kunnosta on luvassa kevään aikana, kun tarkemmat rakennetutkimukset etenevät. Tutkimukset alkavat tulevalla viikolla.

Sosialidemokraattien Pia Hurtan näkemys puukoulun tulevaisuudesta vastaa lähes kaikkien muidenkin ryhmäpuheenjohtajien näkemyksiä: koulu voidaan säilyttää, mutta vasta lopullinen kunto ja mahdolliseen kunnostamiseen uppoavat eurot ratkaisevat.

– Mielestäni puukoulun voi säilyttää, mikäli sen kunto säilyttämisen kannalta sellaiseksi osoittautuu. Mitään tarkkaa euromäärä en kyllä pysty sanomaan, Hurtta sanoo.

– Tämä on henkilökohtainen mielipiteeni, ei ryhmän.

Kokoomuksen Saila Piipari-Huovila on puukoulun säilyttämisen kannalla, mikäli koulu soveltuu koulukäyttöön ja näin pienentää koulukeskuksen investointitarvetta.Puukoulu on mielestäni kaunis ja historiallinen rakennus aitiopaikalla.
Piipari-Huovila pitää valtuuston tiedonantokokouksessa esitettyä 3,5 – 4,5 miljoonan euron korjauskustannusta todella suurena. Peruskorjauksen onnistumisesta pitäisi hänen mukaansa olla varmuus ilman pelkoa sisäilmaongelmien jatkumisesta.

– Kyseessä on kuitenkin hirsirakennus eli varmasti mahdollisuudet turvalliseen peruskorjaamiseen ovat olemassa verrattuna joihinkin toisenlaisiin rakennustyyppeihin.

Vasemmistoliiton Antti Hyyryläisen henkilökohtainen mielipide varauksellisempi. Hän kyllä kannattaa koulun säilyttämistä, mikäli kunnostuksen hinta on kilpailukykyinen uudisrakennukseen verrattuna.

– Säilyttämisen perusteena olisi noin satavuotiaan rakennuksen historiallinen arvo osana vanhaa Karhulaa.
Henkilökohtaisesti Hyyryläinen ei pidä Karhulan puukoulun säilyttämistä yhtä kriittisenä kuin joidenkin muiden historiallisten rakennusten.

– Vastaavia, ajankuvalle tyypillisiä koulurakennuksia on Karhulan seudullakin jäljellä useampia. Karhulan puukoulu ei sinänsä ole mitenkään radikaalisti aikansa arkkitehtuurista poikkeava.

– Eli säilyttäminen on mielestäni perusteltua silloin, mikäli kunnostuksen hinta ei ylitä juurikaan uudisrakennukseen verrattavaa hintaa ja mikäli rakennus soveltuu käytännöllisesti osaksi uutta koulukeskusta.
Hyyryläinen painottaa, että kanta on hänen henkilökohtaisensa, ei valtuustoryhmän.

– Minulla ei myöskään ole tarkempaa teknistä tietoa rakennuksen nykytilasta, arkijärjellä päältäpäin katsottuna rakennus vaikuttaa olevan heikossa kunnossa.

Perussuomalaisten Jani Paanasen mukaan kysymys puukoulun säilyttämisestä on näillä tiedoilla vaikea.
– Ensin pitäisi tietää, missä kunnossa rakennus on ja kuinka laaja remontti rakennukseen jouduttaisiin tekemään.

– Rakennuksella on kieltämättä historiallista arvoa ja olisi hyvä, jos se pystyttäisiin säilyttämään. Mutta millä hinnalla?

Vihreitten ryhmä on samoilla linjoilla.

– Vaikka haluamme suojella, niin ei hinnalla millä hyvänsä, sanoo puheenjohtaja Petri Pietiläinen.
Vihreitten mielestä kunnon lisäksi tulisi arvioida talon soveltuvuus nykyaikaisen oppimisen tiloiksi laajalla asiantuntijaryhmällä. Vihreät edellyttää myös kaikilta rakennuksilta esteettömyyttä.

– Kun uudisrakennus tai uudisrakennusaosa tontille nousee, sen tulisi joka tapauksessa kunnioittaa vanhaa puukoulua tavalla tai toisella. Uudisrakennuskin voisi olla puinen. Rahallinen kipuraja riippuu, mitä sillä toiminnallisesti saadaan.

Vesa Levonen kp:n valtuustoryhmästä on ainoa, joka ei kannata puukoulun kunnostamista.

– Olen ymmärtänyt, että koulu on niin huonossa kunnossa, ettei sitä kannata enää korjata, Levonen sanoo.
Levosen mielestä Kotka investoi nyt niin monta miljoonaa uusiin koulurakennuksiin, että huonokuntoisen puukoulun korjaamisen osalta euromääräinen kipuraja on pyöreä nolla.

Eija Anttila
Eija Anttila
Jaa artikkeli sosiaalisessa mediassa
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin