Hämeenlinnan Verkatehtaan toimitusjohtaja Janne Auvinen ei yllättynyt Kotkan tapahtumakeskuksen kustannusarvion noususta.
– Aika kovalta hinnalta kuulostaa pienehköllle kaupungille. Mitenköhän lienee, onkohan varmasti kartoitettu alueen todellisia tarpeita, joihin uuden tapahtumakeskuksen on vastattava? Usein olen nimittäin näissä hankkeissa nähnyt käyvän niin, että suunnittelun lähtökohdaksi valitaan liian isot tapahtumat, ja noiden tilojen skaalaaminen siihen perusarkeen ja pienempiin tilaisuuksiin onkin sitten liian vaikeaa ja kallista, Janne Auvinen sanoo.
– Tilojen skaalautuminen on kuitenkin aivan välttämätöntä yleisömäärien vaihdellessa tapahtumasta toiseen. Se juuri on myös esimerkiksi Logomon ja Verkatehtaan menestyksen salaisuus. Mutta on mietittävä tarkkaan, miten se toteutetaan ja mitä eri tiloissa voi samanaikaisesti tehdä, jotta sen myös talous kestää.
Suurin virhe, joka tällaisessa tilanteessa voidaan Auvisen mielestä tehdä, on se, että aletaan säästää aivan vääristä asioista kuuntelematta asiantuntijoita ja sen myötä tapetaan toiminnallisuus. Auvisen mielestä tällaisen väärin säästämisen tulos olisi järjettömän kallis talo, joka toimii huonosti käyttötarkoituksessaan. Toiminnallisuus ja todellisten tarpeiden täyttäminen tekevät talosta sellaisen, että sitä ympäröivä yhteisö saa jatkossa todellista vastinetta siihen käytetylle rahalle.
– Jos minä olisin päättäjä, minä ehkä noin suuren kustannusnousun myötä viheltäisin pelin poikki ja tarkastelisin lähtökohtia uudelleen.
Isot tapahtumat ovat harvinaisia
Kotkan tapahtumakeskuksen suunnitelmissa Auvista pohdituttaa juuri se, että vastaako rakennus alueen jokapäiväisiin todellisiin tapahtumatarpeisiin. Ettei käy niin kuin usein käy, että talo on optimoitu satunnaisia suurtapahtumia varten ja pienimuotoisempi tekeminen kärsii. Tietynlainen suurtapahtumaharha vaivaa usein tapahtumatilahankkeita. Auvinen tukii Aalto-yliopistossa tapahtumatilojen suunnittelua ja tapahtumataloissa pitkään työskennelleenä näkee alan arkitodellisuuden.
– Yhden käden sormilla taitaa voida laskea ne kerrat, kun esimerkiksi laajimmillaan 3200-paikkainen Logomo-sali oli ääriään myöten täynnä. Todelliset keskimääräiset asiakasmäärät ovat paljon pienempiä, ja jättitapahtumat harvinaisuuksia.
– Kun olen tutkinut tapahtuma-alaa ja tiloja eri kokoisissa kaupungeissa, on yleisin yleisömäärä jäänyt reilusti alle tuhannen. Yksittäisissä tilaisuuksissa sitten päästään suurempiin määriin silloin tällöin. Siksi on oltava hankkeissa tarkkana, että suunniteltavat tilat soveltuvat nimenomaan niille kaikkein useimmin toistuville tapahtumille parhaiten, ja mahdollisia kompromisseja tehdään mieluummin niiden harvoin toistuvien olosuhteille.
Kaunis päältä, mutta toimiiko sisältä?
Mittakaava onkin Auvisen mielestä tärkein asia. Ja se, että pysähdytään miettimään, mitä tapahtumakeskusta ympäröivä yhteisö oikeasti tarvitsee ja minkä aukon rakennuksen on tarkoitus täyttää.
– Pitäisi miettiä, mihin rakennusta oikeasti tarvitaan, arkea.
Auvinen tietää, mistä puhuu. Paitsi, että hän tekee parhaillaan väitöskirjaa tapahtumarakentamisesta, hän tuntee Kotkan hankkeen aiempia vaiheita. Auvinen oli pari vuotta sitten vähän aikaa keskusteluapuna Kotkassa. Jo silloin oli nähtävissä, että kustannusraja on niin tiukka, että se vaatisi väistämättä kompromisseja. Kaikkea toivottua ei millään saisi sillä hinnalla.
– Mersua ei Ladan hinnalla saa, eikä 48 numeron jalka millään mahdu 38 numeron kenkään.
Auvisen mukaan se, että tarjouskilpailuun ei tullut yhtään tarjousta, oli epäilemättä jonkinmoinen vihje siitä, että yhtälö oli mahdoton.
Vaarana siis on, että reilusti ylitetty budjetti antaa vastineeksi kauniin, mutta toimimattoman talon, jos toiminnallisissa asioissa joudutaan säästämään liikaa.
– Keskeinen viestini on, että Suomessa ylipäänsä tehdään liian paljon tapahtuma- ja kulttuuritiloja, joissa on erittäin vaikea tehdä sitä, mitä niissä sitten lopulta tehdään. Eihän sellaisessa ole mitään järkeä. Eikä sitä toimintatapaa kannata jäljitellä uutta toteuttaessa, vaan profiloitua nimenomaan toimivana ja käyttäjiä palvelevana.
Verkatehtaan lisärakennus jäihin
Kun Auvinen aloitti Verkatehtaan toimitusjohtajana syksyllä 2019, rakennuksen yli kymmenen miljoonan laajennussuunnitelmat olivat jo pitkällä.
– Kustannukset osoittautuivat lopulta liian suuriksi ja hanke oli pakko lopulta koronakriisin myötä keskeyttää. Tiesin, että jos suunnitelmista aletaan väkisin säästää, lopputuloksesta tulee kallis torso.
Toistaiseksi Verkatehtaan suunnitelmat ovat jäissä, Auvisen mukaan vielä pitkäänkin.
Tässä taloudellisessa tilanteessa meidän on hyvin tarkasti mietittävä, mitä teemme ja etenkin, että miksi teemme.
Auvinen ei usko siihen, että ihmisillä on koronan vuoksi patoutunutta tarvetta rynnätä niinkään suuriin massatapahtumiin.
– Minä uskon, että ihmisillä on kyllä patoutunutta tarvetta tapahtumiin, mutta tulevaisuus on pienten, omintakeisten ja äärettömän laadukkaiden sisältöjen.
