Yhden miehen sota – Olli Greijus on piikki virkamiesten lihassa

Olli Greijus on tyrmistynyt viramiesten vastuuttomuudesta.

Karhuvuoren vanha, uuden tieltä purettu koulu sairastutti aikoinaan lukemattomat määrät lapsia ja koulun henkilökuntaa. Moni olisi todennäköisesti sairastumiselta välttynyt, jos koulu olisi suljettu, kun sen huono kunto todettiin tutkimuksin todettiin vuonna 2008. Tai ainakin tehty kiireellisiksi todetut korjaustoimenpiteet.

Niin ei tehty, vaan koulutoiminta sai jatkua homeisessa koulussa vuoteen 2013, ja koulun huono kunto pimitettiin kaikki nuo vuodet niin oppilaiden vanhemmilta kuin kaikilta muiltakin. Koulun todellisen tilan tiesi kenties muutama keskeinen virkamies Kotkan kaupungilla, eikä Etelä-Suomen aluehallintovirastokaan liene hoitanut valvontavelvollisuuttaan.
Kotkan silloiset johtavat virkamiehet ovat sittemmin jääneet eläkkeelle ja nykyisten mielestä asia on vanhentunut ja sen pitäisi antaa olla, onhan Karhuvuoreen saatu uusi, nykyaikainen koulu. Siis kaikki hyvin?
Piikkinä virkamiesten lihassa on ollut lähes kymmenen vuoden Olli Greijus, jonka omatkin lapset oireilivat pahoin vanhassa koulurakennuksessa. Greijuksen mielestä kaikki ei todellakaan ole hyvin. Mahdolliset virkavirheet tulisi hänen mielestään selvittää takautuvasti. Hän peräänkuuluttaa isännänvastuuta eli tässä tapauksessa Kotkan kaupungin vastuuta siitä, mitä virkamiehet ovat aikoinaan tehneet tai jättäneet tekemättä.

Päätä seinään

Toistaiseksi Olli Greijuksen vaatimukset, lukuisat kantelut, jopa rikosilmoitus on tyrmätty ykskantaan. Kotkan kaupunki ei ole lähtenyt laajaan sisäiseen tarkastukseen. Kaupunginjohtaja Esa Sirviön ja teknisen johtajan Vesa Vornasen kirjallisessa vastauksessa Greijukselle kesällä 2019 todetaan, että ”laajemman sisäisen tarkastuksen tekeminen tämän asian tiimoilta on käytännössä mahdotonta siten, että se tuottaisi lisäarvoa”.
Myöskään ympäristöministeriö ei ole reagoinut, AVIsta ei ole tullut vastauksia, poliisi ei ole lähtenyt tutkimaan ”tällaista” asiaa. Eduskunnan oikeusasiamies ei ottanut asiaa tutkittavakseen, koska se oli yli kaksi vuotta vanha hänelle tullessaan.
Kaupunginvaltuutettu Antti Hyyryläistä (vas.) lukuun ottamatta Greijus ei ole saanut poliitikoiltakaan merkittävää tukea, vaikka jotkut ovat epävirallisissa puheissa myöntäneetkin tienneensä, mikä koulun todellinen tilanne oli sulkemista edeltäneinä vuosina.

Kansalaisten asian ajaja

Greijus kokee olleensa asiassa melko yksin, vaikka kansalaisilta on kyllä tullut kannustavaakin palautetta. Toiset taas pitävät häntä häirikkönä ja uhkailijana.

– Koen olevani kansalaisten asian ajaja. En olisi tähän lähtenyt, jollei kysymys olisi ollut lasten terveydestä ja syrjäytymisestä, Greijus sanoo.

– Presidentti Sauli Niinistö kommentoi eräässä haastattelussa, että lapsiperheille tulisi antaa korvauksia sisäilmanongelmien aiheuttamista vahingoista.
Greijus on tyrmistynyt virkamiesten vastuuttomuudesta ja puhuu heitteillejätöstä. Joskus yhden miehen sota tuntuu Greijuksesta turhauttavalta ja jaksaminen on ollut usein koetuksella. On ollut aikoja, jolloin Greijus on ollut vähällä luovuttaa, mutta jokin uusi saa tai käänne hänet taas innostumaan.

– Vaikka olenkin periksiantamaton luonne, on tuntunut, että vastassa on kallio, johon yritän pienellä poralla päästä käsiksi.
Mutta taistelu jatkuu.

Hometehdas paljastuu

Palataanpa ajassa taaksepäin vuoteen 2013, jolloin koulun karmea tilanne vihdoin tunnustettiin, ja sitä edeltäneisiin viiteen vuoteen, jolloin Karhuvuoren koulua olisi pitänyt kiireellisesti korjata, mutta mitään ei tehty. Sen sijaan sallittiin se, että oppilaat ja henkilökunta työskentelevät huonokuntoisessa koulussa ja sairastuvat.
Vuonna 2007 kaupunki tilasi Karhuvuoren koulun sisäilmasto- ja kosteusteknisen kuntotutkimuksen Raksystems Anticimex -yritykseltä. Raportissa on lueteltu suositeltavat toimenpiteet ja jatkotutkimukset kiireellisyysjärjestyksessä. Tutkimus salattiin, eikä sitä myöskään luovutettu AVIn tarkastajille, jotka kävivät koulussa kahteen kertaan 2008-2009.
Tutkimusraportin mukaan yksi kiireellisimmistä toimenpiteistä on ns. alapohjan tarkistaminen ja puhdistaminen, mutta sitäkään ei tehty, koska avaimet koko koulun laajuiseen ryömintätilaan olivat ”hukassa”. Eipä myöskään tutkijat vaatineet sinne pääsyä.

Kun sama yritys teki vuonna 2012 jatkotutkimuksen, koulun alle mentiin väkisin, jolloin Olli Greijuksen hometehtaaksi kutsuma totuus paljastui: tuulettumaton tila oli täynnä orgaanista rakennusjätettä ja hyvin kostea ilma, josta aiheutui hidas palaminen ja myrkyllisten kaasujen leviäminen koulun sisätiloihin. Tilannetta pahensi loppuvuosiksi säädetty voimakas alipaineistus.

Nykyjohto pesee kätensä

Sirviö ja Vornanen toteavat vastauksessaan, että ”koulun alapohjarakenteen lainmukaisuuteen emme pysty ottamaan kantaa. — Kuvien perustella on kuitenkin nähtävissä, että alapohjarakenteessa on ollut ajalleen tyypillisiä ongelmia: muun muassa muottilaudoitusta on jätetty ryömintätilaan. Tämä ei ole eikä ole ollut ollut terve tapa rakentaa, mutta rakentamisen ajankohtana menettelyssä ei nähty ongelmaa”.
Sirviö ja Vornanen myöntävät, että Karhuvuoren koulun sisäilmaongelmien selvittämisessä ja tutkimisessa on tehty joitakin virheitä, mutta niiden ”yksityiskohtainen arviointi on kuitenkin nykytilanteessa mahdotonta, koska osa virheistä on monen tekijän ja osapuolen summa”.
Vastauksessa ei oteta kantaa tutkimuksen salaamiseen tai siihen, suojeltiinko lapsia, kun koulutoiminnan annettiin jatkua, eikä suositeltuja kiireellisiä korjaustoimenpiteitä tehty. Vastauksessa todetaan, että joka tapauksessa mahdolliset virkarikokset ovat vanhentuneet ja vastuuta sysätään poliitikkojen niskoille. Siinä todetaan, että ”tilapalvelu on esittänyt rakennuksen peruskorjausta, mutta poliittisessa päätöksenteossa on päädytty priorisoimaan muita peruskorjauskohteita. Tiukassa taloustilanteessa ei ole ollut mahdollista korjata kaikkea samanaikaisesti”.
Greijuksen peräänkuuluttamaa isännänvastuuta vastauksessa ei mainita.
Kymen Sanomien jutussa (Eija Anttila / 19.11.2013) kouluista silloin vastannut isännöitsijä Risto Oksanen toteaa, että tutkimuksen jälkeen vuonna 2008 Karhuvuoren koululle alettiin tehdä korjaussuunnitelmaa. ”Hankesuunnitelmakin on ollut valmis ja odottanut, että joku painaisi nappia, mutta eipä ole”, Oksanen totesi tuolloin.

Eija Anttila
Eija Anttila
Jaa artikkeli sosiaalisessa mediassa
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin